Hyppää pääsisältöön

Vaalitekniikan kehitys

Ensimmäiset televisiossa esitetyt vaalit lähetettiin vuonna 1966. Paperilappuset olivat vaihtuneet jo sähköiseen äänestämiseen, mutta kehittyikö tekniikka aivan ongelmitta?

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa saatiin suora yhteys laskentakeskukseen ja kaikkien silloisiin vaaleihin osallistuneiden puolueiden vaalivalvojaisiin. Videoklipissä esitellään vaalistudio, äänten julkistaminen paperilla sekä se, miten valittujen kansanedustajien kuvat näytettiin.

Ei ollut helppoa vielä vuoden 1972 eduskuntavaaleissakaan, omat havainnoinnit piti esittää piirrostauluilla. Valitutkin esitellään edelleen valokuvina taululla, mutta tilastot on saatu televisioruutuun jo teknisesti.


Eduskuntavaalit 1983 olivat jo värikuvaa. Tämän lisäksi uutuutena ovat erilaiset taulukot ja kuvaajat.

Vuonna 1982 presidentinvaalit järjestettiin ennenaikaisesti, kun presidentti Urho Kekkonen ilmoitti eroavansa virastaan terveydellisiin syihin vedoten. Uusi presidentti Mauno Koivisto valittiin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien yhdistelmällä. Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kaksivaiheisella vaalilla. Oheisessa ohjelmanäytteessä seurataan kuinka valitsijamiehet äänestivät presidenttiä vuonna 1982 ja kuinka tulos julkaistiin.

Vuoden 1995 eduskuntavaalit olivat teknisesti ja graafisesti jo hyvin edistyneet. Tekniikka tuo mukanaan usein myös ongelmia ja niin käy tässäkin tuloslähetyksessä.

Ensimmäinen Ylen vaalikone otettiin käyttöön vuoden 1996 EU-vaaleissa. Eduskuntavaaleissa vaalikone oli ensi kertaa käytössä vuonna 1999.

Sähköistä äänestämistä kokeiltiin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Äänestäminen sähköisesti näytti sujuvan hyvin, mutta myöhemmin huomattiin, että osa äänistä oli hävinnyt. Näin ollen kokeiluun osallistuneissa kunnissa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä, piti järjestää uusi äänestys. Lisäksi uutisjutussa esitellään Ylen valmistautuminen vaalivalvojaisten esittämiseen.


Teksti: Heidi Tetri

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Sopraano Soile Isokosken Tuhkimo-tarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. helmikuuta!

    Helmikuun 14. päivänä syntyneelle sopraano Soile Isokoskelle laulajaksi ryhtyminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Soile haaveili tuomarin urasta, valmistui merkonomiksi ja sai töitä postista. Laulunopettaja toisensa perään kannusti häntä kuitenkin lauluopintoihin. Lappeenrannan laulukilpailuissa 1987 laulajatar singahti täydestä tuntemattomuudesta kirkkaaksi tähdeksi laulutaivaalle - ja loppu onkin historiaa.