Hyppää pääsisältöön

Vaalitekniikan kehitys

Ensimmäiset televisiossa esitetyt vaalit lähetettiin vuonna 1966. Paperilappuset olivat vaihtuneet jo sähköiseen äänestämiseen, mutta kehittyikö tekniikka aivan ongelmitta?

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa saatiin suora yhteys laskentakeskukseen ja kaikkien silloisiin vaaleihin osallistuneiden puolueiden vaalivalvojaisiin. Videoklipissä esitellään vaalistudio, äänten julkistaminen paperilla sekä se, miten valittujen kansanedustajien kuvat näytettiin.

Ei ollut helppoa vielä vuoden 1972 eduskuntavaaleissakaan, omat havainnoinnit piti esittää piirrostauluilla. Valitutkin esitellään edelleen valokuvina taululla, mutta tilastot on saatu televisioruutuun jo teknisesti.


Eduskuntavaalit 1983 olivat jo värikuvaa. Tämän lisäksi uutuutena ovat erilaiset taulukot ja kuvaajat.

Vuonna 1982 presidentinvaalit järjestettiin ennenaikaisesti, kun presidentti Urho Kekkonen ilmoitti eroavansa virastaan terveydellisiin syihin vedoten. Uusi presidentti Mauno Koivisto valittiin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien yhdistelmällä. Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kaksivaiheisella vaalilla. Oheisessa ohjelmanäytteessä seurataan kuinka valitsijamiehet äänestivät presidenttiä vuonna 1982 ja kuinka tulos julkaistiin.

Vuoden 1995 eduskuntavaalit olivat teknisesti ja graafisesti jo hyvin edistyneet. Tekniikka tuo mukanaan usein myös ongelmia ja niin käy tässäkin tuloslähetyksessä.

Ensimmäinen Ylen vaalikone otettiin käyttöön vuoden 1996 EU-vaaleissa. Eduskuntavaaleissa vaalikone oli ensi kertaa käytössä vuonna 1999.

Sähköistä äänestämistä kokeiltiin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Äänestäminen sähköisesti näytti sujuvan hyvin, mutta myöhemmin huomattiin, että osa äänistä oli hävinnyt. Näin ollen kokeiluun osallistuneissa kunnissa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä, piti järjestää uusi äänestys. Lisäksi uutisjutussa esitellään Ylen valmistautuminen vaalivalvojaisten esittämiseen.


Teksti: Heidi Tetri

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto