Hyppää pääsisältöön

Horrossaarnaaja Helena Konttinen

Itärajan tuntumassa Uukuniemellä viime vuosisadan vaihteessa elänyt perheenäiti Helena Konttinen tuli poikkeuksellisen kykynsä ansiosta perustaneeksi herätysliikkeen.

Horros- ja unissasaarnaajaksi sekä Karjalan naisprofeetaksi nimitetty Konttinen (1871-1916) saavutti ja julisti jumalalliset ilmestyksensä horrostilassa.

Ei-uskovaisen kodin kasvatti näki lapsena uskonnollisia unia ja kertoi niistä vanhemmilleen. Heitä Helenan silminnähden suuri tarve hengelliseen elämään pelotti ja myöhemmin he kielsivät tyttäreltään käymisen seuroissa. Helena kävi siellä kuitenkin salaa ja hankki sitä kautta lukutaidon.

Aikuisena arki oli rankkaa. Nuoruudenrakkauden kuoltua Helena nai köyhän miehen ja sai hoidettavakseen myös sairaan anoppinsa ja tämän seitsemän lasta. Köyhä mutta syvästi uskonnollinen perhe sai neljä omaa lasta.

Vuodesta 1905 alkaen Helena alkoi saavuttaa jumalallisia ilmestyksiä horroksessa. Pitkien, vuorokausia kestäneiden horrostilojen aikana hän sai mm. selityksiä Raamatun teksteihin sekä yksityiskohtaista tietoa tuonpuoleisesta. Tämä herätti huomiota, ja hänen sanansa levisivät edelleen maallikkosaarnaajien toimesta.

Profetioiden seurauksena syntyi uukuniemeläisyydeksi kutsuttu herätysliike. Konttisen kuoleman jälkeen liike toimi aktiivisesti etenkin Parikanniemen orpokotiyhdistyksessä.

Orpokoti toimi aluksi Parikanniemellä, joka on nykyisin Venäjän puolella. Vuodesta 1949 lähtien orpokoti on toiminut Ristiinassa. Nykyiseltä nimeltään yhdistys on Parikanniemisäätiö.

Teksti: Petra Himberg

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto