Hyppää pääsisältöön

Eduskunta on järkyttävän tärkeää teatteria

Eduskunta
Susanna Kuparisen Eduskunta-trilogian ensimmäinen osa nähtiin vuonna 2010. Eduskunta Kuva: Yle politiikka

”Onko hallituksen idea nyt todella se, että köyhiä kannustetaan sillä, että etuuksia vähennetään, ja varakkaita sillä, että etuuksia lisätään?” Näin kysyi Jakob Söderman (sd) eduskunnan kyselytunnilla viime joulukuussa. Kysymyksessä kiteytyy se vastakkainasettelu, jota Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmä lähtee purkamaan.

Ensimmäinen puoliaika käsittelee köyhiä, toinen varakkaita. Esitys on pienten puolella, mutta kaikkia puolueita ruoskitaan surutta.

Piia Peltola, Santtu Karvonen ja Noora Dadu. Kuva Kai Bäckström.

Eduskunnan ensi-illasta on tätä kirjoittaessa kulunut neljä päivää. Esityksen jälkeisissä tunnekuohuissa olin varma siitä, että näytelmä jättää katsojaan ja tähän maahan jäljen, joka pysyy. Edelleen tuntuu, että ainakin minua Eduskunta muutti: kriittisemmäksi, epäluuloisemmaksi, vähemmän sinisilmäiseksi. Tuli halu ymmärtää syvemmin kotimaamme Suomen todellisia valtarakenteita. Ärsyttää olla kiltti ja tyhmä tavallinen kansalainen, joka tekee kaiken oikein, eikä edes huomaa tulevansa sumutetuksi. Toisaalta Susanna Kuparisen ohjaus vahvisti uskoa ja toivoa siihen, että taiteella voi olla yhteiskunnallista merkitystä.

Ärsyttää olla kiltti ja tyhmä tavallinen kansalainen, joka tekee kaiken oikein, eikä edes huomaa tulevansa sumutetuksi.

Eduskunta on jatkoa Ylioppilasteatterin railakkaalle Valtuusto-trilogialle, joka ammensi sisältönsä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksista. Tällä kertaa tekstit on poimittu eduskunnan pöytäkirjoista, lehtijutuista ja työryhmän tekemistä haastatteluista. Analyysissa on nyt siirrytty valtakunnalliselle tasolle. Kritiikki on kovempaa, huumori hurjempaa.

Ohjaaja Kuparinen työryhmineen rojauttaa katsojien naamalle kasan väittämiä, joiden sulatteluun menee hetki jos toinenkin. Esitys väittää päättäjien syyllistyvän kaksinaismoralismiin, tekopyhyyteen, selkärangattomuuteen, korruptioon, epärehellisyyteen. Suomesta piirtyy kuva maana, jossa hyvät veljet & siskot ratkovat isot diilit keskenään. Heikompia potkitaan samalla kun suurille kukkaroille kumarrellaan. Harmaata taloutta siivotaan pitsapaikkojen kuitteja tutkimalla, vaikka massiivisimmat verotappiot syntyvät ulkomaisen sijoitustoiminnan veronkierrosta. Sitä taas ei edes yritetä suitsia, vaan pikemminkin helpotetaan. Etcetera etcetera.

Noora Dadu, Piia Peltola, Mitro Härkönen, Santtu Karvonen, Jari Hanska. Kuva Bäckström.Eduskunta-näytelmän todistusvoima on dokumentaarisuudessa ja tausta-aineiston monipuolisuudessa. Ääneen pääsevät kansanedustajien lisäksi mm. rakennusalan yrittäjät, sijoitusrikollisuutta tutkivat turhautuneet poliisit, valtionvirkamiehet. Nyt ei ole kyse ahdistuneiden humanistitaiteilijoiden mielikuvista, vaan faktoista ja näkemyksistä, joita katsoja ei niin vaan voi sivuuttaa.

Tulee tunne, että lautakasojen ja taulukauppojen kimpussa ahertaneet toimittajat ovat onnistuneet vain raapaisemaan mätäpaiseen pintaa. Onko paise oikeasti noin mätä, uskaltaako ja osaako sitä kukaan puhkaista, se jää nähtäväksi.

Ryhmiksen lavalla nähdään ammattinäyttelijöiden rinnalla Valtuusto-sarjasta tuttuja ylioppilasteatterilaisia. Ensemble tekee rentoa, yhtenäistä työtä, rooleja paiskotaan näyttämölle roisilla otteella. Erityisesti mieleen jäivät Santtu Karvosen maaninen Osmo Soininvaara, Pihla Penttisen työtön rassukkanuori, Noora Dadun ohjaaja Kuparinen, Matti Onnismaan nimetön virkamies, Robin Svartsrömin pupukorvainen raksamies, Mitro Härkösen Paavo Arhinmäki, Martina Myllylän pääministeri Kiviniemi, Piia Peltolan Paula Risikko. 

Oma lukunsa on Jari Hanskan ”vittumaisen hitaasti puhuva” entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen. Hahmo on ollut mukana kaikissa neljässä näytelmässä, kehittyen koko ajan hauskemmaksi ja piikikkäämmäksi. Dokudraaman tyylilaji on vastaavasti koko ajan paremmin Susanna Kuparisen käsissä. Tältä ohjaajalta on lupa odottaa lisää, paljon lisää.

Eduskunta-näytelmä saa kevään eduskuntavaalit tuntumaan entistä merkityksellisemmiltä. Mutta ketä voi äänestää, jos haluaa, että meininki vallan kamareissa muuttuisi? Täytyy yrittää ottaa selvää.

 


Ryhmäteatteri: Eduskunta. Ohjaus Susanna Kuparinen, käsikirjoitus Susanna Kuparinen, Ruusu Haarla ja Akse Pettersson. Puvustus Saara Ryymin, valot Valtteri Mastola, äänet Markus Bonsdorff, musiikki Kerkko Koskinen. Rooleissa Robin Svartström, Pihla Penttinen, Santtu Karvonen, Matti Onnismaa, Noora Dadu, Jari Hanska, Mitro Härkönen, Martina Myllyllä ja Piia Peltola.

 

Lue lisää dokumenttiteatterista: www.dokumenttiteatteri.fi

Penkkitaiteilijan kirjoitus Valtuusto III:sta löytyy täältä.

Penkkitaiteilija

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.