Hyppää pääsisältöön

Kalastuksen trendit 2011: Onko ”marsusta” haukiuistimeksi?

Kalastuksen trendit 2011: Onko ”marsusta” haukiuistimeksi?

Kalastusharrastukseen kuuluu, että koko ajan on oltava ajan hermolla. Vieheet muuttuvat markkinavoimien muovatessa alaa, ja ihmiset keksivät uusia tapoja kalastaa. Se pitää harrastajan mielen virkeänä ja kalastukseen liittyvän liiketoiminnan käynnissä. Molemmat ovat tärkeitä seikkoja.

Tässä muutama teema, joista vuonna 2011 varmasti puhutaan.


Heittoperhot eli ”marsut”

Perinteisen perhokalastuksen rinnalle on kehittynyt kalastusmuoto, jossa käytetään tavallisia heittokalastusvälineitä. Oikeat perhokalastusvälineethän eroavat tavallisesta virvelistä melkoisesti. Pienet perhot eivät paina juuri laisinkaan, joten niitä ei voi heittää kuten uistimia. Kevyt perho pitää siis saattaa määränpäähänsä heittosiiman avulla. Heittoperhoja voi kuitenkin käyttää normaaleilla virvelivälineillä.

Heittoperhot eli ”marsut” kuuluvat kalastuksen uusimpiin trendeihin. Niitä on vuosikymmeniä sitten jo myyty, mutta silloin ei ne eivät saavuttaneet suosiota. Nuorempi sukupolvi ei näitä edes muista. Heittoperhot ovat nimensä mukaisesti heitettäviä vieheitä, joiden nakkaaminen ottipaikkaan onnistuu aivan tavallisilla virvelivälineillä. Nyt markkinoilla olevilla heittoperhoilla kalastetaan oikeastaan pelkästään haukia. Ne ovat tyypillisesti 12 - 20 sentin mittaisia vieheitä. Painoa vieheelle tuo muovirunko, jonka ympärille on sidottu perho synteettisistä materiaaleista tai eläinten karvoista tai höyhenistä. Monet perhoista ovat todella värikkäitä – sidontamateriaalina olevat karvat ja höyhenet ovat saaneet väriä ylleen. Värejä on aina huutavan oranssista täysin valkoiseen. Väreillä on hauelle merkitystä. Päivän ottiväri voi vaihdella päivien välein tai jopa samana päivänä aamulla saattaa saada kalaa aivan päinvastaisella värillä kuin iltapäivällä.

”Marsujen” teho perustuu elävään uintiin. Höyhenet ja myös keinotekoiset materiaalit väreilevät ja elävät vedessä hauen ruokahaluja herätellen. Heittoperhoja voi myös uittaa todella hitaasti, mikä on eduksi esimerkiksi heti jäiden lähdön jälkeen tai myöhäissyksyllä, kun hauet innostuvat verkkaasti etenevästä vieheestä.


Heittovieheestä pilkki ja päinvastoin

Heittoviehe.Puoliksi pilkki, puoliksi heittoviehe. Kun vieheensuunnittelija panee parastaan, niin hän suunnittelee suomalaiselle vieheen, jolla voi kalastaa talvella ja kesällä. Nyt on kauppojen hyllylle ilmestynyt vieheitä, joita voi talvella käyttää pilkkinä ja kesällä heitellä virvelillä. Vieheet ovat tavallisimmin muovista valmistettuja ja näyttävät perinteiseltä heittouistimelta. Kun viehe kiinnitetään siimaan, se jää roikkumaan vaakatasossa. Kun viehe pudotetaan avannosta veteen, se vajoaa hiljalleen pohjaa kohti. Kalastaja voi pilkkiä sillä normaaliin tapaan. Kesällä puolestaan viehettä voi heittää tai sitä voi vetouistella. Hieman pihimpi kalamies pärjää siis yhdellä vieheellä vuoden ympäri!


Lusikkauistimella voi myös jigata

Jigikalastus saattaa monelle kokemattomalle harrastajalle olla tuntematon, mutta hieman enemmän kalastusharrastukseen paneutunut tietää, mistä puhutaan. Jigillä tarkoitetaan tavallisimmin lyijypäällä varustettua koukkua, johon on pujotetaan silikonista tehty sirppipyrstöinen mato. Madon tilalla voi myös olla kalaa muistuttava kumiviehe. Jigiä pomputellaan pohjassa ja houkutellaan kaloja ottamaan kiinni.

Perinteinen jigikalastus eli jigaus on lähtöisin Amerikasta ja saapunut Suomeen noin 80-luvulla. Suomessa on nyt virinnyt ajatus kalastaa samalla metodilla myös lusikkauistimella. ”Lusikkajigaajat” kalastavat pienillä lusikoilla samalla tavalla kuin tavallisilla jigeillä. Monet ovat päässeet hyviin tuloksiin. Lusikkajigauksessa voi käyttää 3 - 6 senttisiä pieniä ja painavia lusikkauistimia, joita Suomessa kauppojen hyllyllä riittää. Parhaiten lusikkajigaus toimii 2 - 4 metrin syvyydessä, jonne ne saa helposti vielä upotettua. Viehe heitetään kalastusalueella matalikon päälle tai sen reunalle ja odotetaan, että viehe vajoaa pohjaan. Kun viehe on saavuttanut pohjan, sitä kelataan sisään muutamalla kelan kammenpyöräytyksellä ja odotetaan, että viehe vajoaa taas pohjaan. Lusikkauistin leijailee houkuttelevasti pohjaa kohti ja usein kala tukistaa siimasta juuri vajotuksen aikana. Lusikkajigaamalla voi saada ahvenia, kuhia ja haukia – muutkin kalalajit ovat mahdollisia, mutta näitä tyypillisimmin.


Nyt tarvitaan moniosaisia jerkkejä!

JerkkiVieheen valmistajat kehittävät koko ajan uusia vieheitä kalastajien mieliksi. Kalastuksen harrastajat ostavat niitä entistä isompien kalojen kiilto silmissään. Viime vuosien tosi trendilaji on ollut jerkkikalastus. Jerkit ovat puusta tai muovista valmistettuja vieheitä, jotka eroavat muodoltaan siinä, että niissä ei ole niin sanottua turpalevyä, joita on totuttu näkemään vaappu-uistimissa. Tavallisessa vaappu-uistimessa turpalevy on vieheen edessä oleva yleensä muovinen lippa, joka saa vieheen sukeltamaan veden alle ja antaa vieheelle viipottavan uinnin. Jerkkiuistimissa turpalevyä ei ole. Jerkkejä nykäistään vavalla, jotta niihin saadaan eloa.

Tavallinen jerkkiuistin ei enää riitä. Nyt on jerkkiuistimia alettu pilkkomaan palasiin. Vieheen palaset on kiinnitetty toisiinsa teräslenkein tai edistyksellisimmissä ne on laitettu yhteen kevlarkangaspaloilla. Kevlar on lujaa materiaalia, josta valmistetaan muun muassa poliisien luotiliivejä. Moniosaisilla jerkkiuistimilla tavoitellaan houkuttelevaa uintia. Ja niin ne myös toimivatkin – monet uivat kuin käärmeet vedessä. Sulavasti puikkelehtivat vieheet kiehtovat kalaa ja entistä isompia saaliita on luvassa, tai ainakin niin harrastajat uskovat! Monet uskovat, että paikoissa, joissa kalastetaan paljon, kalat tottuvat vieheisiin ja oppivat karttamaan niitä. Näillä vieheilläkö sitten höynäytetään hauet koukkuihin 2011?


Kalanbongaus

Kun keskivertoharrastajalta kysytään, mikä on tavoitelluin saalis, niin yleensä vastaus on, että jokin petokala, esimerkiksi hauki, lohi tai kuha. Ja tietenkin mahdollisimman suuri. Mutta miten syventää kalastusharrastusta? Miten oppia lisää ja saada harrastamisesta entistä hauskempaa?

Viime vuosina kalastajien keskuudessa on kehittynyt uudentyyppinen idea kalanbongauksesta. Suomessa on noin 60 kalalajia, joista useimmat osaavat luetella ehkä noin kymmenen lajia. Jäljelle jää 50 hieman tuntemattomampaa lajia, joita ei pyydystetäkään tuon tuosta. Monet kalalajit vaativat omat pyyntimetodinsa. Iso osa lajeista on kalastettavissa melkein mistä päin Suomea tahansa, lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea.

Kalanbongaajat ovat luoneet ryhmiä nettiin ja tehneet seurojen välisiä kilpailuja siitä, kuka pystyy jollakin tietyllä aikavälillä pyydystämään mahdollisimman monta eri kalalajia. Haastetta riittää – melkein kuka tahansa hieman harrastukseen paneutunut saa kalastettua ison 5 kilon hauen, mutta kuka pystyy rikkomaan esimerkiksi 30 kalalajin rajan vuodessa? Pyyntimuodot lajien välillä vaihtelevat rajusti, mutta perinteisellä mato-ongella on saatavissa hyvinkin monta lajia.


Kuhan kalastus joessa on nyt pop!

kuhaMistä johtuu, että kuhat nousevat sankoin joukoin eteläsuomalaisiin jokiin loppusyksystä? Muutaman viime vuoden ajan heti jäiden tulon jälkeen jokisuut ovat olleet mustanaan pilkkimiestä. Porvoonjoella kausi alkoi ennen kuin jäät olivat tulleet. Kalastajia eivät haitanneet Porvoon keskustan urbaanit puitteet, vaan innokkaita kalastajia oli rantaviiva täynnä aina ydinkeskustasta alaspäin. Paikalla olijat kokivat suuren urheilujuhlan tuntua, kun lähes kaikki saivat kalastuselämyksiä jokeen nousevista kuhista.

Monet kaloista olivat alamittaisia ja ansaitsivat päästä takaisin uimaan, mutta muutamia soppakaloja kalastajien mukaan päätyi. Suosituimmissa paikoissa ahneus vie voiton ja mukaan saattaa lähteä enemmän kalaa kuin tulee syödyksi. Hienoa harrastusta ei ehdottomasti tulisi kuitenkaan kieltää, sillä monet pääsivät hienon harrastuksen ja kalan makuun. Viranomaisten olisi syytä kuitenkin asettaa rajoituksia, joissa esimerkiksi määriteltäisiin, että kotiin saa ottaa vain kaksi sallitut mitat täyttävää kalaa päivässä. Kalojen nousu jokeen piristää myös paikallista yritystoimintaa. Väkeä oli toisinaan suosituimmista paikoissa sen verran, että höyrymakkaran myyjäkin olisi päässyt päiväansioille kärryjä paikan päällä työntäessään.

Linkit:

Kommentit