Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.
Ensimmäisenä kortille joutuivat syksyllä 1939 kahvi ja sokeri. Seuraavaksi loppui leipävilja, ja kohta oli pula lähes kaikista elintarvikkeista.
Kahvin korvikkeet tulivat kauppoihin vuonna 1941. Oikeaa kahvia korvikkeessa oli mukana vain 25 prosenttia. Kahvin korvikkeet valmistettiin paahdetusta rukiista, ohrasta, lantusta ja voikukanjuurista.
Tilanteen pahentuessa vuonna 1943 käyttöön otettiin kahvinvastike, jossa ei ollut kahvia ollenkaan. Lopulta myynnissä oli myös erilaisia ”korvikkeiden lisäkkeitä”.
Elintarvikkeita säännösteltiin ostokorteilla. Korttiannoksen koko riippui henkilön energiatarpeesta. Raskasta työtä tekevillä korttiannos oli vähän suurempi kuin muilla.
Ostokortteja oli kaikkiaan käytössä yli 50 kappaletta. Elintarvikkeiden lisäksi säännöstelyn kohteina olivat myös kankaat ja vaatteet sekä kumi- ja nahkatuotteet.