Hyppää pääsisältöön

Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

Julkaistu . Päivitetty

Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.

Ensimmäisenä kortille joutuivat syksyllä 1939 kahvi ja sokeri. Seuraavaksi loppui leipävilja, ja kohta oli pula lähes kaikista elintarvikkeista.

Kahvin korvikkeet tulivat kauppoihin vuonna 1941. Oikeaa kahvia korvikkeessa oli mukana vain 25 prosenttia. Kahvin korvikkeet valmistettiin paahdetusta rukiista, ohrasta, lantusta ja voikukanjuurista.

Tilanteen pahentuessa vuonna 1943 käyttöön otettiin kahvinvastike, jossa ei ollut kahvia ollenkaan. Lopulta myynnissä oli myös erilaisia ”korvikkeiden lisäkkeitä”.

Elintarvikkeita säännösteltiin ostokorteilla. Korttiannoksen koko riippui henkilön energiatarpeesta. Raskasta työtä tekevillä korttiannos oli vähän suurempi kuin muilla.

Ostokortteja oli kaikkiaan käytössä yli 50 kappaletta. Elintarvikkeiden lisäksi säännöstelyn kohteina olivat myös kankaat ja vaatteet sekä kumi- ja nahkatuotteet.

  • Nuori mies istuu ruohikolla

    Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

    Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

    Kommentteja 5
  • Junamatkustajat tanssivat diskovaunussa (1972).

    Mukavasti matkaan junalla

    VR:n esittelyfilmissä kiidetään junalla suvena ja talvena

    Halki vehreiden Suomen suvimaisemien ja lumisten talvinäkymien porhaltavat junat Valtionrautateiden vuonna 1972 valmistuneessa esittelyfilmissä, jossa luodaan myös katsaus VR:n henkilöliikenteen uudistuksiin ja parannuksiin.

    Kommentteja 15
  • Inarijärven erakkokalastaja Eemeli Nikula järven jäällä.

    Inarijärven erakkokalastaja tiesi paremmin

    Kaksi dokumenttia kalastaja Eemeli Nikulasta.

    Kalastaja Eemeli Nikula asui kaksikymmentäviisi vuotta erakkona pienessä saaressa keskellä Inarijärveä. Nikula eli sopusoinnussa luonnon kanssa, sen ehdoilla ja siitä elantonsa saaden. Kokenut kalastaja tunsi Inarijärven ja osasi myös ennustaa sen kalakannan karun kohtalon vain kolme vuotta ennen kuolemaansa.

Aiheeseen liittyvää

2011

  • Salakuljettaja muistelee

    ”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

2010

  • Naisia jonottamassa Vako Oy:n lihamyymälään Petroskoissa.

    Ostoskierros 1940-luvulla

    Sota-ajan säännöstely.

    Sota-aikainen ja sodanjälkeinen säännöstely vuosina 1939-1949 pakotti kansakunnan kekseliäisyyteen mm. naistenvaatetuksen alalla.

2009

  • Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

    Maan hallitus kansan palvelijana

    Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.

    Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

  • Lappi sodan jälkeen

    Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka.

    Sodan jälkeinen Lapin jälleenrakennus oli valtava urakka. Kun väki palasi Lapin sodan jälkeen evakkoreissultaan, oli kotiseutu raunioina.

Relaterade artiklar

2023

2022

2020

  • Ann-Luise Bertell, Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki och Heikki Kännö på Finlandiaprisnomineringstillfället 5.11.2020.

    Vilken roman vinner Finlandiapriset? Vi har läst de sex kandidaterna

    Finlandiapriset delas ut på onsdag kväll.

    Inför prisutdelningen har vi läst de sex romaner som är nominerade till Finlandiapriset - i tre av romanerna gör sig krigserfarenheterna starkt påminda, en roman handlar om författaren Raija Siekkinens liv och död, och en annan om två lesbiska kvinnor i 1970-talets Finland. Endast en roman utspelar sig utanför Finlands gränser och dyker ner i de tankeströmningar som präglade Centraleuropa under sekelskiftet 1800-1900.