Hyppää pääsisältöön

Naistenpäivän juuret ovat ruusujen sijaan tasa-arvotaistelussa

Kansainvälinen naistenpäivä ei alkujaan tarkoittanut päivää, jolloin naisväelle ostettiin kukkia ja availtiin ovia. Sosialistinen naisliike aloitti perinteen vuonna 1911 osana taistelua naisten oikeuksien puolesta. Suomessa on pohdittu, kannattaako päivää edes juhlia.

Kansainvälinen naistenpäivä -ohjelma vuodelta 1972 kertaa työväenliikkeen naistenpäivän historiaa. Kansainvälinen naistenpäivä sai alkunsa Kööpenhaminassa 26.–27.8.1910 pidetyssä sosialististen naisten kongressissa. Suomesta kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Hilja Pärssinen, Miina Sillanpää, Aura Kiiskinen, Hilda Herrala ja Ida Aale-Teljo.

Vuonna 1918 työväen naisliike hajosi kahtia, ja kommunistit ja sosialidemokraatit alkoivat viettää myös naistenpäivää omilla tahoillaan. 1930-luvulla kommunistinen naisliike joutui painumaan maan alle ja sen julkiset juhlatkin loppuivat. Sotien jälkeen työväen naisjärjestöt jatkoivat naistenpäivän viettoa rauhan ja tasa-arvon tunnuksin.

Kun naistenpäivästä 1970-luvun lopulla tuli YK:n teemapäivä, sen vietto muuttui Suomessakin laajapohjaisemmaksi. Meillä, kuten monissa muissakin teollisuusmaissa, juhlinnassa alkoi korostua huomaavaisuus naisia kohtaan – tasa-arvon ja kehityksen teemojen sijasta.

Keväällä 2004 Ilonan ystävät -ohjelmassa pohdittiin, onko naistenpäivä juhlimisen arvoinen. Keskustelemassa olivat pääsihteeri Leena Ruusuvuori, kouluttaja Nina Wrede ja toimittaja Kaarina Alanen. Moni tuntui pitävän naistenpäivää hyvänä asiana, mutta harvan sitä tiedettiin oikeasti juhlivan. Keskustelijat myös pohtivat, voiko yksi päivä viedä tasa-arvotavoitteita eteenpäin. Teema on väljähtynyt ruusujen alle.

Koulu-tv:n Uutisjutussa 2003 kuitenkin muistutettiin, että Suomi on monessa asiassa ollut naisten oikeuksien edelläkävijä.

Naisasia-aiheiden parissa syvällistä toimitustyötä tehnyt Päivi Istala kokosi naistenpäiväksi 2010 menneisyyden ja nykyisyyden naisasioita Naisten tunti -ohjelmista vuosilta 1990 ja 1994. Asiaa on tekstiili-ja vaatetusalan alasajosta ministerin julkikuvaan ja ajatukseen perustaa naisten puolue. Äänessä ovat Päivi Istalan lisäksi mm. Hilppa Kimpanpää, Sinikka Siekkinen ja Anja Kaisanlahti.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Tietolaatikko

Yhdysvaltain sosialistipuolue järjesti jo helmikuussa 1909 ensimmäisen kansallisen naistenpäivän, joka omistettiin edellisenä vuonna lakkoilleille tekstiilityöläisille.
1910-luvulla naistenpäivän mielenosoituksissa vaadittiin äänioikeutta, viranhoito-oikeutta, oikeutta työhön ja ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä naistenpäivinä protestoitiin myös sotaa vastaan.
Venäläisten naisten päivän mielenosoitus leivän ja rauhan puolesta vuonna 1917 oli alkusoitto Venäjän maaliskuun vallankumoukselle. Neuvostoliitossa naistenpäivästä tuli vapaapäivä vuonna 1965. Se omistettiin kommunismin rakennustyössä ja Suuressa isänmaallisessa sodassa kunnostautuneille naisille.
Lännessä naistenpäivä menetti poliittisen leimansa, kun YK vuonna 1977 julisti sen naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi. Se on monissa maissa vapaapäivä, mutta länsimaissa yhä useammin lähinnä äitienpäivään verrattava neutraali juhla. Teollistuneiden länsimaiden ulkopuolella se on kuitenkin edelleen tärkeä tapahtuma, jonka avulla kiinnitetään huomiota naisten oikeuksiin ja yhteiskunnallisiin epäoikeudenmukaisuuksiin.

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.