Hyppää pääsisältöön

Tytöt, naiset ja matematiikka

Tytöillä ja pojilla on yleensä yhtäläinen kiinnostus ja osaamistaso matematiikan suhteen, mutta yläasteella tapahtuu usein muutos. Matematiikan tohtori Marjatta Näätänen uskoo kulttuurin ja asenteiden vaikuttavan tyttöjen intoon opiskella matematiikkaa.

Tietolaatikko

Marjatta Näätänen on toiminut perustajajäsenenä Suomeen 1993 rekisteröidyssä kansainvälisessä naismatemaatikkojen kattojärjestössä European Women in Mathematics. Sen tavoitteet ovat mm. kannustaa naisia opiskelemaan matematiikkaa ja tukea heitä matematiikan opinnoissa ja tukea naisia, jotka haluavat matematiikan tai lähialojen tutkijoiksi.

Vuonna 1998 Näätänen käynnisti tutkimusprojektin, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten Suomessa voitaisiin edistää tyttöjen ja naisten matematiikan ja tietotekniikan harrastusta, ja samalla kohentaa matematiikan asemaa koko yhteiskunnassa ottamalla käyttöön naisten osaamisresurssit.

Marjatta Näätänen väitteli vuonna 1967 matematiikan tohtoriksi toisena naisena Suomessa. Hän on toiminut pitkään naisten ja tyttöjen innostamiseksi matematiikan opintoihin. Maija Typpi haastatteli Näätästä Matematiikan aika -ohjelmassa.

Naisten ja miesten erot matematiikan suhteet alkavat näkyä lukiossa, naiset valitsevat harvemmin pitkän matematiikan kuin pojat. Yliopistoissa matemaattisten aineiden opiskelijoista enemmistö on miehiä.

Vuonna 2003 Pisa-tutkimuksessa selviteltiin nuorten kiinnostusta matematiikkaan. Suomalaisten tyttöjen kiinnostus matematiikkaan poikkesi pojista selvästi enemmän kuin tutkituissa maissa keskimäärin.

Näätänen sanoo osaamistason olevan tytöillä ja pojilla hyvin samankaltainen, mutta itseluottamus, motivaatio ja käsitys matematiikan tarpeellisuudesta eroavat. Muutettavaa on myös opettajien ja opinto-ohjaajien asenteissa.

Myös mielikuvat ja suhtautuminen matematiikkaan vaihtelee eri kulttuureissa. "Latinalaisissa maissa matematiikkaa pidetään lähellä filofofiaa olevana tieteenä, kuva matematiikasta on paljon pehmeämpi kuin pohjoismaissa, missä on saksalainen kulttuurivaikutus ja matematiikka, insinööritieteet ja koneet liitetään läheisesti yhteen", Näätänen toteaa.

Teksti: Heidi Sommar

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto