Hyppää pääsisältöön

Parkour

Hengestään piittaamattomia, kuolemaa uhmaavia huimapäitä? Ei ihan - parkouria harrastavat tosielämän hämähäkkimiehet pyrkivät itse asiassa vain liikkumaan mahdollisimman tehokkaasti ja sulavasti paikasta toiseen.

Tietolaatikko

Lajin luojina pidetään ranskalaisia David Belleä (s. 1973) ja Sébastien Foucania (s. 1974)
Belle aloitti lajin harrastamisen Pariisin esikaupungissa Lissesissä 15-vuotiaana
Belle on perustanut Parkour Worldwide Associationin eli PAWA:n
Foucan on myös näyttelijä, joka on esitellyt parkour-taitojaan muun muassa James Bond -elokuvassa Casino Royale
Suomessa parkour-toiminta on ollut alusta saakka erityisen aktiivista Jyväskylässä
Parkourin vastuullisen harrastamisen edistämiseen pyrkivä Suomen Parkour ry perustettiin vuonna 2003
Osia ensimmäisestä klipistä on jouduttu poistamaan tekijänoikeudellisista syistä

Suomessa 2000-luvulla suosiotaan kasvattanut parkour jatkaa lapsuuden leikkejä - juoksemista, kiipeilyä ja pomppimista.

Pariisin lähiössä 1980-luvulla syntynyt laji opettaa katsomaan ympäristöä uusin silmin. Parkourissa on tarkoitus liikkua mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, mutta samalla sulavasti ja kauniisti pisteestä A pisteeseen B. Liikkumisen sulavuus ja katkeamattomuus eli flow on parkourin keskeisimpiä piirteitä.

Parkour syntyi urbaaniin ympäristöön, jossa erilaiset rakennukset ja muut kaupunkimiljöön elementit haastavat harrastajan kekseliäisyyttä - miten tästä olisi mahdollista päästä yli, ohi tai ali? Parkourissa kaiteita, aitoja ja muureja ei nähdä esteinä vaan mahdollisuuksina.

Termi parkour juontuu ranskan kielen sanasta "parcours du combatant", jolla viitataan armeijan liikuntaharjoittelussa käytettyihin esteratoihin. Harrastajat ovat parkouraajia tai traceureja, suomalaisittain esimerkiksi treissaajia.

Monipuolinen parkour kehittää erityisesti harrastajansa lihasvoimaa, sitkeyttä, kordinaatiota ja kehonhallintaa. Vaikka laji saattaa sitä tuntemattomalle näyttää hullunrohkealta vaarojen uhmaamiselta, on asia oikeastaan päinvastoin.

Parkourissa ei ole kyse tietoisesta riskien ottamisesta, vaan omien taitojen kehittämisestä ja varmuuden saavuttamisesta - toisin sanoen riskien muuttamisesta mahdollisuuksiksi.

Vaikka laji on haastavimmillaan fyysisesti vaativaa, toivottavat harrastajat kaikki kiinnostuneet mukaan kunnosta riippumatta. Parkourissa ei ole ikärajaa ja taitoja lähdetään kehittämään oman kehon sallimissa rajoissa.

Parkour kapinoi nykypäivän tarkasti säänneltyä urheilumaailmaa vastaan. Parkourissa kisoja ei järjestetä eivätkä lajia sido mitkään säännöt. Kalliita välineitä ei tarvita ja harrastaa voi melkein missä vain. Tärkeintä on pitää hauskaa.

Teksti: Ida Karimaa

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto