Hyppää pääsisältöön

Mitä eläinsuojelu on?

Eläinlääkärillä sarjan viimeisessä jaksossa keskustellaan eläinsuojelukysymyksistä. Nuoret tiedustelevat mihin eläinsuojelulakia tarvitaan, mitä on eläinrääkkäys ja mitä tehdä vahingoittuneelle löytöeläimelle.

Tietolaatikko

Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry perustettiin v. 1901. Yhdistyksen nimi oli alunperin Uudenmaan Eläinsuojelusyhdistys.
Vuonna 2001 SEY ja 37 eri puolilla Suomea sijaitsevaa paikallista eläinsuojeluyhdistystä yhdistyivät liitoksi. Vuonna 2010 liitossa oli 39 paikallisyhdistystä.
Vuonna 1996 eläinsuojelulaki uudistettiin jälleen. Lailla mm. kiellettiin koirien häntien typistys ja kunnat velvoitettiin huolehtimaan löytöeläimistä.

Eläinlääkäri Ilmari Karppinen ja Suomen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eero Corell sekä nuoret Harri Julin ja Raija Sauna-aho keskustelevat eläinsuojelusta.

Eläinsuojelun pääperiaatteet on määritelty eläinsuojelulaissa, joka sisältää säännökset siitä miten eläimiä olisi kohdeltava.

Ohjelman tekoaikaan vuonna 1972 oli tullut voimaan uusi eläinsuojelulaki. Kun vuoden 1934 laki edellytti vain ettei eläimille aiheuteta turhaa kärsimystä, määriteltiin uudessa laissa, että eläimiä tuli kohdella hyvin.

Uudistuksen myötä eläinsuojeluvalvonta siirrettiin virallisen verkoston varaan, johon kuuluvat kunnan ja läänineläinlääkärit, poliisi ja terveystarkastajat. Lisäksi monilla paikkakunnilla toimii vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia.

Eläinsuojeyhdistystoiminta sai alkunsa Suomessa jo vuonna 1870 Zacharias Topeliuksen toimesta, joka perusti Maj Föreningen -nimisen eläinsuojeluyhdistyksen mm. pikkulintujen suojelemiseksi.

Myös Corell esitti ohjelmassa huolensa pikkulinuista ja oravista, joita kivitettiin ja ammuttiin ilmakivääreillä ja ritsoilla kuoliaiksi.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto