Heidi Sommar
Yle
Eläinlääkärillä sarjan viimeisessä jaksossa keskustellaan eläinsuojelukysymyksistä. Nuoret tiedustelevat mihin eläinsuojelulakia tarvitaan, mitä on eläinrääkkäys ja mitä tehdä vahingoittuneelle löytöeläimelle.
Tietolaatikko
Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry perustettiin v. 1901. Yhdistyksen nimi oli alunperin Uudenmaan Eläinsuojelusyhdistys.
Vuonna 2001 SEY ja 37 eri puolilla Suomea sijaitsevaa paikallista eläinsuojeluyhdistystä yhdistyivät liitoksi. Vuonna 2010 liitossa oli 39 paikallisyhdistystä.
Vuonna 1996 eläinsuojelulaki uudistettiin jälleen. Lailla mm. kiellettiin koirien häntien typistys ja kunnat velvoitettiin huolehtimaan löytöeläimistä.
Eläinlääkäri Ilmari Karppinen ja Suomen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eero Corell sekä nuoret Harri Julin ja Raija Sauna-aho keskustelevat eläinsuojelusta.
Eläinsuojelun pääperiaatteet on määritelty eläinsuojelulaissa, joka sisältää säännökset siitä miten eläimiä olisi kohdeltava.
Ohjelman tekoaikaan vuonna 1972 oli tullut voimaan uusi eläinsuojelulaki. Kun vuoden 1934 laki edellytti vain ettei eläimille aiheuteta turhaa kärsimystä, määriteltiin uudessa laissa, että eläimiä tuli kohdella hyvin.
Uudistuksen myötä eläinsuojeluvalvonta siirrettiin virallisen verkoston varaan, johon kuuluvat kunnan ja läänineläinlääkärit, poliisi ja terveystarkastajat. Lisäksi monilla paikkakunnilla toimii vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia.
Eläinsuojeyhdistystoiminta sai alkunsa Suomessa jo vuonna 1870 Zacharias Topeliuksen toimesta, joka perusti Maj Föreningen -nimisen eläinsuojeluyhdistyksen mm. pikkulintujen suojelemiseksi.
Myös Corell esitti ohjelmassa huolensa pikkulinuista ja oravista, joita kivitettiin ja ammuttiin ilmakivääreillä ja ritsoilla kuoliaiksi.
