Hyppää pääsisältöön

Japani maanjäristyksen kourissa 1995

Yksi Japanin historian tuhoisimmista maanjäristyksistä ravisteli Koben kaupunkia 17. tammikuuta 1995. Yli kuusi tuhatta ihmistä sai surmansa. Järistyksen kestäviksi vakuutetut rakenteet pettivät ja pelastustoimet takkusivat.

Koben järistys oli Japanin pahin maanjäristys vuoden 1923 jälkeen. 6,8 Richterin järistys sai aikaan tuhoisaa jälkeä Koben puolentoista miljoonan asukkaan kaupungissa.

Onnettomuus järisytti myös japanilaista itsetuntoa ja yhteiskuntarakenteita. Taloudelliset menetykset olivat yli 200 miljardia yhdysvaltain dollaria.

Kestäväksi mainostettu rakennustekniikka petti pahoin. Ongelmia lisäsi myös pelastustöiden hidas käynnistyminen ja niitä vaikeutti japanilaisten kulttuuriin kuuluva paikkakuntasidonnaisuus. Monet jäivät kotialueilleen, vaikka kauempana ympäristössä olisi ollut tarjolla paremmin varustettuja auttamiskeskuksia.

A-studion raportissa todetaan, että yhteiskunnassa, jossa materiaalisilla eduilla on niin suuri merkitys kuin Japanissa, omaisuuden menettäminen on katastrofi, johon yksi mahdollinen ratkaisu on itsemurha. Paikalla oleva toimittaja kertoo useiden hirttäytyneen omien talojensa raunioihin.

Tietolaatikko

Yli kolmesta tuhannesta saaresta koostuva Japani sijaitsee Itä-Aasiassa Tyynenmeren rannikolla. Maa on yksi maailman tiheimmin asutuista.
Japani sijaitsee tuliperäisellä ja maanjäristysherkällä alueella ”Tyynenmeren tulirenkaan” varrella kolmen mannerlaatan yhtymäkohdassa. Alueella on yhteensä noin 160 tulivuorta, joista kolmasosa on aktiivisia. Japanissa on jatkuvasti pieniä maanjäristyksiä ja suurempia, tuhoisia maanjäristyksiä useita kertoja vuosisadassa. Maanjäristykset johtavat usein tsunameihin.

Voimakas maanjäristys koetteli Japania jälleen, kun 11.3.2011 Japanin pääsaaren Honshun pohjoisosaan iski 8,9 richterin maanjäristyksen seurauksena tsunami. Seuraukset olivat vielä tuhoisammat kuin Kobessa. Yli 15 000 ihmistä sai surmansa ja yli 100 000 menetti kotinsa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto