Hyppää pääsisältöön

Japani maanjäristyksen kourissa 1995

Yksi Japanin historian tuhoisimmista maanjäristyksistä ravisteli Koben kaupunkia 17. tammikuuta 1995. Yli kuusi tuhatta ihmistä sai surmansa. Järistyksen kestäviksi vakuutetut rakenteet pettivät ja pelastustoimet takkusivat.

Koben järistys oli Japanin pahin maanjäristys vuoden 1923 jälkeen. 6,8 Richterin järistys sai aikaan tuhoisaa jälkeä Koben puolentoista miljoonan asukkaan kaupungissa.

Onnettomuus järisytti myös japanilaista itsetuntoa ja yhteiskuntarakenteita. Taloudelliset menetykset olivat yli 200 miljardia yhdysvaltain dollaria.

Kestäväksi mainostettu rakennustekniikka petti pahoin. Ongelmia lisäsi myös pelastustöiden hidas käynnistyminen ja niitä vaikeutti japanilaisten kulttuuriin kuuluva paikkakuntasidonnaisuus. Monet jäivät kotialueilleen, vaikka kauempana ympäristössä olisi ollut tarjolla paremmin varustettuja auttamiskeskuksia.

A-studion raportissa todetaan, että yhteiskunnassa, jossa materiaalisilla eduilla on niin suuri merkitys kuin Japanissa, omaisuuden menettäminen on katastrofi, johon yksi mahdollinen ratkaisu on itsemurha. Paikalla oleva toimittaja kertoo useiden hirttäytyneen omien talojensa raunioihin.

Tietolaatikko

Yli kolmesta tuhannesta saaresta koostuva Japani sijaitsee Itä-Aasiassa Tyynenmeren rannikolla. Maa on yksi maailman tiheimmin asutuista.
Japani sijaitsee tuliperäisellä ja maanjäristysherkällä alueella ”Tyynenmeren tulirenkaan” varrella kolmen mannerlaatan yhtymäkohdassa. Alueella on yhteensä noin 160 tulivuorta, joista kolmasosa on aktiivisia. Japanissa on jatkuvasti pieniä maanjäristyksiä ja suurempia, tuhoisia maanjäristyksiä useita kertoja vuosisadassa. Maanjäristykset johtavat usein tsunameihin.

Voimakas maanjäristys koetteli Japania jälleen, kun 11.3.2011 Japanin pääsaaren Honshun pohjoisosaan iski 8,9 richterin maanjäristyksen seurauksena tsunami. Seuraukset olivat vielä tuhoisammat kuin Kobessa. Yli 15 000 ihmistä sai surmansa ja yli 100 000 menetti kotinsa.

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto