Hyppää pääsisältöön

Keppiä ja kannustusta

Mitä tapahtuu, kun julkisyhteisö Suomessa tehostaa, jalkauttaa toimintojaan ja virtaviivaistaa organisaatiotaan? Yleisölle se näyttäytyy yleensä palvelujen huononnuksena, organisaation työntekijät huomaavat hammastahnaputkiloefektin. Organisaatiokonsultit puristavat putkiloa keskeltä, alapäästä valuu tahnaa ulos ja putkilon yläpäähän pakkautuu lisää tahnaa – tai pikemminkin töhnää, ainakin jos kriteerinä on organisaation olemassaolon tarkoitus.

Liikenteen turvallisuusvirastosta ulos saneerattu it-alan huippuosaaja kiteyttää kokemuksensa illan MOTissa: ”Tämän organisaatiomuutoksen myötä tuli päällikkönimikkeitä enemmän kuin niitä oli aikaisemmin.”

Pakkosaneerauksissa esikunta kohtelee vaistomaisesti itseään hellemmin kuin kenttäväkeä. Kun poliisihallinnon uudistuksessa piti partioita saada kentälle aiempaa enemmän, kävikin juuri päinvastoin. Tälläkin hetkellä ministeriön poliisiosastolle haetaan 12 uutta isopalkkaista virkamiestä. Painopisteajattelua kuvaa se, että viime vuosina KRP on menettänyt kymmeniä virkoja, Supo taas on saanut lisää. Muodikas terrorisminvastainen taistelu on jännittävämpää kuin nimensä mukainen harmaa talous ja sen suitsiminen.

Yhteisten verovarojen käytössä pitää olla säästäväinen. Tämänhän tietää tuplatehostettu tullimies tai vanginvartija kyseltyään turhaan lisäväkeä uusiin työtehtäviin. Samaan aikaan hallinnon korkein huippu antaa ”huonoa signaalia kasvattamalla poliittisten valtiosihteereiden ja erityisavustajien määrää”, jos on uskominen puhemies Sauli Niinistön neljän vuoden takaisiin lausuntoihin.

Kun valtio uusii organisaatiotaan – ja säästää – maksumiehiksi yleensä joutuvat hierarkian alapään työntekijät. Pehmentävien siirtymäaikojen jälkeen ulkoistetun palkka pienenee , saavutetut edut kapenevat.

Tätä ei pidä kuitenkaan totaalisesti yleistää. On toki innostavia poikkeuksiakin. Tämän iltainen Huono ohjelma esittelee Helsingin yliopiston saavutuksia. Rehtorin palkka nousi yksityistämisen myötä kertaheitolla 6 500 euroa eli 61 % nykyiseen 17 000 euroon/kk. Kanslerin (14 500 €/kk) ja 1. vararehtorin (12 000 €/kk) palkankorotusprosentti oli viime vuoden alusta 27 ja hallintojohtajan 20 (kuukausipalkka nyt 11 000€). Samalla yliopiston hallituksen vuotuiset kokouspalkkiokulut saatiin satakertaistetuksi eli 250 000 euroon.

Onneksi jotkut voivat paremmin.

Toimittaja Ari Korvola
Kommentit