Hyppää pääsisältöön

Työt, tulot ja optiot

Vuosituhannen vaihde oli Suomessa ainutlaatuista aikaa. Maahan tuli satoja uusia miljonäärejä. Rikastuminen johtui optiomiljoonista.

Optiomiljoonat aiheuttivat myös toisen suuren muutoksen yritysmaailmassa. Johdon ja henkilöstön tulojen suhteet, se kuinka moninkertaiset toimitusjohtajan tulot ovat työntekijän tuloihin verrattuna, muuttuivat nekin hämmästyttävästi:

”Mulla ovat tulot olleet tasaisesti samalla viivalla koko ajan, mutta johtaja on mennyt ihan hirvittäviin summiin. Tämä on kyllä ihan uutta, että se näin suuri ero on.” ”Tämä vetää ihan sanattomaksi”, sanovat työntekijät vertaillessaan omaa tulokehitystään yrityksen toimitusjohtajan tuloihin.

Johtajan tulot nousivat yhtäkkiä monikymmenkertaisiksi työntekijän tuloihin verrattuna. Huippu oli vuonna 2000, jolloin Nokian Jorma Ollilan tulot – optiovoittojen ansiosta – olivat yli 2400-kertaiset työntekijän tuloihin verrattuna.

Ykkösdokumentin ”Työt, tulot ja optiot” perustana on toimittaja Timo-Erkki Heinon ja taustatoimittaja Pia Virtasen ainutlaatuinen selvitys, jossa seurattiin työntekijän ja toimitusjohtajien verotettavien tulojen kehitystä useiden vuosikymmenien ajan viidessä yrityksessä: Fortumissa, Konecranesissa, Nokiassa, Nordeassa ja UPM:ssä.

Suurissa pörssiyhtiöissä johdon ja työntekijän tulojen suhteet pysyivät suhteellisen vakaina 1960-luvulta lähtien monet vuosikymmenet. Toimitusjohtajan tulot olivat keskimäärin 300 000 nykyeuroa, 14-kertaiset työntekijän tuloihin verrattuna. Tämä muuttui ratkaisevasti 1990-luvun puolivälissä.

Investointipankkiiri Yrjö Kopra selittää 1990-luvun puolivälin mullistusta sillä, että ulkomaalaiset sijoittajat tulivat suomalaisyhtiöiden omistajiksi:

”Omistajalähtöisten kannustusjärjestelmien kysyntä nousi ihan eri asteelle, kun ulkomaalaiset omistajat tulivat kuvaan mukaan”.

Historiantutkija Markku Kuisma tarkastelee tilannetta laajemmin lähtökohtanaan toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jolloin Neuvostoliiton vaikutusvalta kaikkialla oli vahva. Länsimaissa oli pakko ottaa paljon vahvemmin huomioon palkansaajat ja työväenliike. Siksi suitsittiin äärimmäisyysilmiöitä, esimerkiksi suuria palkkaeroja.

”Koko maailma mullistui 1990-luvulla. Neuvostoliitto ja koko reaalisosialismin leiri murtui. Se oli tärkeä ja hyvä asia maailmalle monessa suhteessa, mutta se myös avasi portit tällaiselle esteettömälle turbokapitalismille”, sanoo Kuisma.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto