Hyppää pääsisältöön

Työt, tulot ja optiot

Vuosituhannen vaihde oli Suomessa ainutlaatuista aikaa. Maahan tuli satoja uusia miljonäärejä. Rikastuminen johtui optiomiljoonista.

Optiomiljoonat aiheuttivat myös toisen suuren muutoksen yritysmaailmassa. Johdon ja henkilöstön tulojen suhteet, se kuinka moninkertaiset toimitusjohtajan tulot ovat työntekijän tuloihin verrattuna, muuttuivat nekin hämmästyttävästi:

”Mulla ovat tulot olleet tasaisesti samalla viivalla koko ajan, mutta johtaja on mennyt ihan hirvittäviin summiin. Tämä on kyllä ihan uutta, että se näin suuri ero on.” ”Tämä vetää ihan sanattomaksi”, sanovat työntekijät vertaillessaan omaa tulokehitystään yrityksen toimitusjohtajan tuloihin.

Johtajan tulot nousivat yhtäkkiä monikymmenkertaisiksi työntekijän tuloihin verrattuna. Huippu oli vuonna 2000, jolloin Nokian Jorma Ollilan tulot – optiovoittojen ansiosta – olivat yli 2400-kertaiset työntekijän tuloihin verrattuna.

Ykkösdokumentin ”Työt, tulot ja optiot” perustana on toimittaja Timo-Erkki Heinon ja taustatoimittaja Pia Virtasen ainutlaatuinen selvitys, jossa seurattiin työntekijän ja toimitusjohtajien verotettavien tulojen kehitystä useiden vuosikymmenien ajan viidessä yrityksessä: Fortumissa, Konecranesissa, Nokiassa, Nordeassa ja UPM:ssä.

Suurissa pörssiyhtiöissä johdon ja työntekijän tulojen suhteet pysyivät suhteellisen vakaina 1960-luvulta lähtien monet vuosikymmenet. Toimitusjohtajan tulot olivat keskimäärin 300 000 nykyeuroa, 14-kertaiset työntekijän tuloihin verrattuna. Tämä muuttui ratkaisevasti 1990-luvun puolivälissä.

Investointipankkiiri Yrjö Kopra selittää 1990-luvun puolivälin mullistusta sillä, että ulkomaalaiset sijoittajat tulivat suomalaisyhtiöiden omistajiksi:

”Omistajalähtöisten kannustusjärjestelmien kysyntä nousi ihan eri asteelle, kun ulkomaalaiset omistajat tulivat kuvaan mukaan”.

Historiantutkija Markku Kuisma tarkastelee tilannetta laajemmin lähtökohtanaan toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jolloin Neuvostoliiton vaikutusvalta kaikkialla oli vahva. Länsimaissa oli pakko ottaa paljon vahvemmin huomioon palkansaajat ja työväenliike. Siksi suitsittiin äärimmäisyysilmiöitä, esimerkiksi suuria palkkaeroja.

”Koko maailma mullistui 1990-luvulla. Neuvostoliitto ja koko reaalisosialismin leiri murtui. Se oli tärkeä ja hyvä asia maailmalle monessa suhteessa, mutta se myös avasi portit tällaiselle esteettömälle turbokapitalismille”, sanoo Kuisma.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto