Hyppää pääsisältöön

Yle testasi 1983: Miten kävisi Loviisan ydinturmassa?

Ulkolinja-ohjelmassa selvitettiin vuonna 1983 millaiset valmiudet Suomessa on, jos Loviisan ydinvoimalassa tapahtuisi vakava onnettomuus.

Tietolaatikko

Pahin ydinvoimalaitoksella sattunut onnettomuus vuoteen 2010 mennessä on ollut Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Ukrainassa (1986).

Vakavin onnettomuus joka ydinvoimalassa voi sattua on reaktorisydämen sulaminen. Seurauksiltaan vielä vakavampi voisi olla reaktoripaineastian halkeaminen.

Ohjelmassa käsitellään Loviisan turvallisuuteen liittyvää uutisointia ja tutkitaan miten onnettomuuden sattuessa toimittaisiin.

Ydinvoimakeskustelussa eri tahoilla on usein erilaiset näkemykset riskeistä. Imatran voima Oy:n johtaja Anders Palmgren vakuuttaa ettei katastrofin riskiä ole, mutta pelastustarkastaja Heikki Paajasen mielestä riski on aina olemassa.

Loviisan ydinvoimala ei läpäissyt onnettomuuteen varautumiseen liittyviä testejä puhtain paperein, vaan parantamisen varaa löytyi niin tiedonkulussa kuin pelastuskäytännöissäkin.

Pelastustoimien sujuvuus voi olla pienistä seikoista kiinni. Osana pelastuspalvelusuunnitelmaa on luettelo kaikista niistä tahoista, jotka on kriisitilanteessa hälytettävä. Toimittaja testaa soittamista listan numeroihin, joiden tulisi olla aina ajantasalla. Terveyskeskukseen soitettaessa tavoitetaan vain puhelinvastaaja, joka ilmoittaa numeron poistuneen käytöstä.

Teksti: Heidi Sommar

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto