Hyppää pääsisältöön

Ars 61 toi kansainvälisen nykytaiteen Suomeen

Ensimmäisessä Ars-näyttelyssä vuonna 1961 esillä oli nykytaidetta Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Suomesta.

Ars 61:n taiteilijoita

Ars 61 järjestettiin 13.10.-12.11.1961. Päänäyttely oli Ateneumissa Helsingissä ja osa teoksista oli esillä myös Turun, Tampereen, Hämeenlinnan ja Jyväskylän taidemuseoissa.

Näyttelyssä esiteltyjä kansainvälisiä taiteilijoita olivat mm.: Enrico Baj, Alberto Burri, Corrado Cagli, Rafael Canogar, Giuseppe Capogrossi, Roberto Crippa, Jean Dubuffet, Lucio Fontana, Emilio Greco, Pierre Soulages, Victor Vasarely ja Emilio Vedova

Suomalaiset taitelijat: Lauri Ahlgrén, Yngve Bäck, Erik Enroth, Mauri Favén, Erkki Heikkilä, Eila Hiltunen, Harry Kivijärvi, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Kauko Räsänen, Jaakko Sievänen, Kain Tapper, Esko Tirronen, Aimo Tukiainen, Sam Vanni, Rafael Wardi ja Marjatta Weckström.

Ars 61 avattiin Ateneumin taidemuseossa Helsingissä lokakuussa 1961. Kyseessä oli ensimmäinen perustavaa laatua oleva nykytaiteen katselmus.

Näyttelyyn oli koottu aineistoa Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Suomesta. Espanjalaiset edustivat aikansa uusinta ja Suomessa vielä tuntematonta linjaa. Nonfiguratiiviset ja konkreettiset ja informatiiviset pyrkimykset saivat esittelynsä ja myös materiaalilla oli tärkeä osa.

Ranskalaiset teokset oli koottu Pariisin kahdeksasta johtavasta salongista ja modernin taiteen museosta. Pariisin koulun taiteilijat olivat abstraktisen suunnan edustajia, jotka olivat tehneet elämyksestään suuren seikkailun. Italian nykytaiteen kokoelma oli tuotu Ateneumiin Tukholmasta.

Eila Tarvanen pelkäsi radioraportissaan jo etukäteen katsojien häkeltymistä ja tyrmistymistä ennennäkemättömästä näyttelystä. Huoli ei ollut aiheeton, ainakaan näyttelyä seuranneista pilakuvista päätellen.

Ars 61 -näyttelyn aikaan oli aikeena, että mikäli kokemukset osoittautuvat hyviksi, pyritäisiin kansainvälistä modernia taidetta esittelemään vuosittain. Ars-näyttelyt saivatkin jatkoa, tosin näyttelyiden välissä on ollut useampia vuosia.

Teksti: Kamerakierros ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto