Hyppää pääsisältöön

Ars 61 toi kansainvälisen nykytaiteen Suomeen

Ihmisiä Ars 61 -näyttelyssä
Ihmisiä Ars 61 -näyttelyssä Kuva: Yle kuvanauha Ars

Ensimmäisessä Ars-näyttelyssä vuonna 1961 esillä oli nykytaidetta Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Suomesta.

Ars 61:n taiteilijoita

Ars 61 järjestettiin 13.10.-12.11.1961. Päänäyttely oli Ateneumissa Helsingissä ja osa teoksista oli esillä myös Turun, Tampereen, Hämeenlinnan ja Jyväskylän taidemuseoissa.

Näyttelyssä esiteltyjä kansainvälisiä taiteilijoita olivat mm.: Enrico Baj, Alberto Burri, Corrado Cagli, Rafael Canogar, Giuseppe Capogrossi, Roberto Crippa, Jean Dubuffet, Lucio Fontana, Emilio Greco, Pierre Soulages, Victor Vasarely ja Emilio Vedova

Suomalaiset taitelijat: Lauri Ahlgrén, Yngve Bäck, Erik Enroth, Mauri Favén, Erkki Heikkilä, Eila Hiltunen, Harry Kivijärvi, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Kauko Räsänen, Jaakko Sievänen, Kain Tapper, Esko Tirronen, Aimo Tukiainen, Sam Vanni, Rafael Wardi ja Marjatta Weckström.

Ars 61 avattiin Ateneumin taidemuseossa Helsingissä lokakuussa 1961. Kyseessä oli ensimmäinen perustavaa laatua oleva nykytaiteen katselmus.

Näyttelyyn oli koottu aineistoa Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Suomesta. Espanjalaiset edustivat aikansa uusinta ja Suomessa vielä tuntematonta linjaa. Nonfiguratiiviset ja konkreettiset ja informatiiviset pyrkimykset saivat esittelynsä ja myös materiaalilla oli tärkeä osa.

Ranskalaiset teokset oli koottu Pariisin kahdeksasta johtavasta salongista ja modernin taiteen museosta. Pariisin koulun taiteilijat olivat abstraktisen suunnan edustajia, jotka olivat tehneet elämyksestään suuren seikkailun. Italian nykytaiteen kokoelma oli tuotu Ateneumiin Tukholmasta.

Eila Tarvanen pelkäsi radioraportissaan jo etukäteen katsojien häkeltymistä ja tyrmistymistä ennennäkemättömästä näyttelystä. Huoli ei ollut aiheeton, ainakaan näyttelyä seuranneista pilakuvista päätellen.

Ars 61 -näyttelyn aikaan oli aikeena, että mikäli kokemukset osoittautuvat hyviksi, pyritäisiin kansainvälistä modernia taidetta esittelemään vuosittain. Ars-näyttelyt saivatkin jatkoa, tosin näyttelyiden välissä on ollut useampia vuosia. Ars-näyttelyitä on järjestetty kaikkiaan yhdeksän, viimeisin vuonna 2017.

Lue lisää:

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto