Hyppää pääsisältöön

Keskustelua ydinvoiman ympärillä

Ydinvoimasta kaikilla on mielipide. Vastustajilla silloin kun jotain tapahtuu, kannattajilla silloin kun tarvitaan energiaa ja kansanedustajilla aina vaalien alla.

Tietolaatikko

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalayksikköä
Laitosyksiköistä kaksi on Satakunnan Olkiluodossa ja kaksi Itä-Uudellamaalla Loviisassa
Viides on rakenteilla Olkiluotoon
Ensimmäinen voimala, Loviisa, vihittiin käyttöön vuonna 1977

Ydinvoimasta ensimmäiseksi mieleen tulevat onnettomuudet. Tšernobyl, Three Mile Islandin onnettomuus ja Japanin ydinvoimalaräjähdykset. Näiden onnettomuuksien vaikutukset Suomeen ovat olleet vähäisiä, mutta ne ovat olleet omiaan nostattamaan keskustelun ydinenergiatuotannon tarpeellisuudesta.

Leikkeestä 1 selviää, mitä kaikkea onkaan mahtunut Suomen ydinvoimahistoriaan. Lisäksi Magnus von Bonsdorff kertoo, miksi Suomen pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa.

Ydinvoimaa käytetään poliittisena aseena. Vihreät leimaavat itsensä ainoaksi täysin ydinenergiavastaiseksi puolueeksi ympäristön nimissä ja Kokoomus on vahvasti ydinvoiman kannalla, myös ympäristöön vedoten. Ilmastonmuutos-illassa (leike 4) nähdään tästä vahvaa keskustelua puolesta ja vastaan (kohdasta 1 tunti 10 min eteenpäin).

Mielipide ydinvoimasta ei myöskään ole pysyvää. Vaalien alla siitä ei haluta puhua ja ollaan kohtuullisen kielteisellä kannalla. Eduskuntaan päästyään on moni kansanedustaja kuitenkin kokenut "valaistumisen" ja päätynyt itsekin ydinvoiman kannalle, kuten Pressiklubin-keskusteluista käy ilmi (leike 3).

Entä pienentääkö ydinvoima sähkölaskuamme? Kuinka kannattavaa liiketoimintaa ydinvoiman tuottaminen on? Tarvitsemmeko todella lisäydinvoimaa? Siitä kertoo ministeri Mauri Pekkarinen Ajankohtaisessa Kakkosessa (Leike 5). Ohjelmassa esitellään kolme erilaista ratkaisumallia, joilla energiatarve saadaan katettua.

Onko Greenpeacen tai Vihreiden työntekijöillä oikeus vaihtaa kantaansa ydinvoimaan? Greenpeacen Harri Lammin mukaan mielipiteen muuttumiselle ei ole edellytyksiä; mitä enemmän hän tietää ydinvoimasta sitä kriittisemmäksi hänen näkemyksensä on muuttunut. Ydinenergianuorten varapuheenjohtaja Kari Kuusisto pitää ydinenergiaa ainoana vaihtoehtona. (Leike 2)

Jos jotakin yhteistä pitää kaikille ydinvoimakeskusteluille hakea, voisi se olla antaumuksellisuus ja intohimo. Keskustelut ovat värikkäitä ja tunteita herättäviä.

Teksti: Heidi Tetri

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto