Hyppää pääsisältöön

Keskustelua ydinvoiman ympärillä

Ydinvoimasta kaikilla on mielipide. Vastustajilla silloin kun jotain tapahtuu, kannattajilla silloin kun tarvitaan energiaa ja kansanedustajilla aina vaalien alla.

Tietolaatikko

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalayksikköä
Laitosyksiköistä kaksi on Satakunnan Olkiluodossa ja kaksi Itä-Uudellamaalla Loviisassa
Viides on rakenteilla Olkiluotoon
Ensimmäinen voimala, Loviisa, vihittiin käyttöön vuonna 1977

Ydinvoimasta ensimmäiseksi mieleen tulevat onnettomuudet. Tšernobyl, Three Mile Islandin onnettomuus ja Japanin ydinvoimalaräjähdykset. Näiden onnettomuuksien vaikutukset Suomeen ovat olleet vähäisiä, mutta ne ovat olleet omiaan nostattamaan keskustelun ydinenergiatuotannon tarpeellisuudesta.

Leikkeestä 1 selviää, mitä kaikkea onkaan mahtunut Suomen ydinvoimahistoriaan. Lisäksi Magnus von Bonsdorff kertoo, miksi Suomen pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa.

Ydinvoimaa käytetään poliittisena aseena. Vihreät leimaavat itsensä ainoaksi täysin ydinenergiavastaiseksi puolueeksi ympäristön nimissä ja Kokoomus on vahvasti ydinvoiman kannalla, myös ympäristöön vedoten. Ilmastonmuutos-illassa (leike 4) nähdään tästä vahvaa keskustelua puolesta ja vastaan (kohdasta 1 tunti 10 min eteenpäin).

Mielipide ydinvoimasta ei myöskään ole pysyvää. Vaalien alla siitä ei haluta puhua ja ollaan kohtuullisen kielteisellä kannalla. Eduskuntaan päästyään on moni kansanedustaja kuitenkin kokenut "valaistumisen" ja päätynyt itsekin ydinvoiman kannalle, kuten Pressiklubin-keskusteluista käy ilmi (leike 3).

Entä pienentääkö ydinvoima sähkölaskuamme? Kuinka kannattavaa liiketoimintaa ydinvoiman tuottaminen on? Tarvitsemmeko todella lisäydinvoimaa? Siitä kertoo ministeri Mauri Pekkarinen Ajankohtaisessa Kakkosessa (Leike 5). Ohjelmassa esitellään kolme erilaista ratkaisumallia, joilla energiatarve saadaan katettua.

Onko Greenpeacen tai Vihreiden työntekijöillä oikeus vaihtaa kantaansa ydinvoimaan? Greenpeacen Harri Lammin mukaan mielipiteen muuttumiselle ei ole edellytyksiä; mitä enemmän hän tietää ydinvoimasta sitä kriittisemmäksi hänen näkemyksensä on muuttunut. Ydinenergianuorten varapuheenjohtaja Kari Kuusisto pitää ydinenergiaa ainoana vaihtoehtona. (Leike 2)

Jos jotakin yhteistä pitää kaikille ydinvoimakeskusteluille hakea, voisi se olla antaumuksellisuus ja intohimo. Keskustelut ovat värikkäitä ja tunteita herättäviä.

Teksti: Heidi Tetri

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto