Hyppää pääsisältöön

Mihin loppusijoittaa ydinjäte?

Vuonna 1995 mikään maa ei ollut rakentanut ydinjätteen loppusijoituspaikkaa eikä mikään kunta ollut suostunut ottamaan sellaista alueelleen. Ekoisti-ohjelma kertoo ranskalaisratkaisusta ja suunnitelmista Suomessa.

Ydinjätteen loppusijoituksen katsottiin Suomessa tulevan ajankohtaiseksi noin 15-20 vuoden kuluttua, puheessa vilahteli myös mahdollisena vuosilukuna 2020.

Vuonna 1995 oli ydinenergialla tuotetun sähkön osuus oli Suomessa 30 prosenttia ja Ranskassa peräti 75 prosenttia. Ranska olikin maailman suurin ydinvoimaa hyödyntävä valtio. Ydinvoimalaitoksia oli 56, minkä ansiosta sähkö oli ranskalaisille halpaa.

Ekoistissa esitetyssä Hannu Karlssonin Ydinjätteen loppusuora -dokumentissa haastatellut ranskalaiset olivat myötämielisiä ydinvoimalle. Ydinvoimalaitokset työllistivät suoraan tai välillisesti monia, energia oli edullista, eivätkä mahdolliset uhat pelottaneet, sillä oman maan asiantuntemukseen luotettiin.

Ranskassa oli päädyttyy käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyyn. Jälleenkäsittelyssä ydinreaktoreiden tuottamasta polttoainejätteestä otetaan talteen uraani ja plutonium, joita voidaan hyödyntää sähköntuotannossa. Vasta tämän prosessin jälkeen syntyvä ydinjäte sekoitetaan lasimassaan lopullista varastointia varten.

Jälleenkäsittely oli kallista, eivätkä esimerkiksi Suomi ja Ruotsi olleet tarttuneet Ranskan jälleenkäsittelytarjoukseen, sillä se ei olisi poistanut ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvää velvoitetta. Kierrätetty polttoaine oli myös kalliimpaa kuin neitseellinen uraani, jonka maailmanmarkkinahinnat olivat alhaalla. Ranskalaiset olivatkin huolissaan investointinsa kannattavuudesta. Vaikka jälleenkäsittelyssä voidaan vähentää tuntuvasti lopullisesti varastoitavan ydinjätteen määrää, täytyy ydinjätteen loppusijoitus kuitenkin ratkaista erikseen. Ranskassa loppusijoitukseen soveltuvia alueita vasta tutkittiin dokumentin teon aikaan.

Suomessa loppusijoitusta odottavia polttoainenippuja säilytettiin ydinvoimalaitoksissa vesialtaissa. Ranskan mallin mukainen jälleenkäsittely oli Suomessa todettu taloudellisesti kannattamattomaksi ja ratkaisuna oli ns. suora loppusijoitus, jossa polttoainekapselit ajettiin tunneleissa satojen metrien syvyyteen kallioperään. Dokumentin Suomesta kertovassa osiossa Teollisuuden voiman ydinjätetoimiston päällikkö Veijo Ryhänen kertoo yksityiskohtaisesti loppusijoituksen turvallisuusratkaisuista ja kapseleiden rakenteesta. Asiantuntijat kertovat myös Suomen kallioperästä ja sen vakaudesta.

Ekoisti-ohjelman studio-osuudessa toimittaja Teija Rantala ja Imatran voiman apulaisjohtaja Heikki Raumolin keskustelevat siitä, onko ydinjätteen hautaaminen suomalaiseen peruskallioon oikea ratkaisu.

Loppusijoituspaikkakunniksi olivat ehdolla Eurajoki, Kuhmon Romuvaara ja Konginkankaan Kivetty. IVO:n Raumolinin mukaan ihmisten jonkinasteinen pelko oli ollut yksi painava syy siihen, miksi kaikkialla neuvottelut eivät olleet edistyneet. Sievissä loppusijoituksesta oli kieltäydytty. Siellä arveltiin, että jos tämä laitos pelkkää siunausta tois, niin ei sitä tänne syrjäkylille annettaisi.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto