Hyppää pääsisältöön

Täydellisyyttä etsimässä: valokuvaaja Elina Brotherus

"Kuvan ominaispiirre on todellisuuden jättämä jälki. Kuvassa on suora kytkös johonkin olemassa olevaan ja maailmaan", sanoo valokuvaaja Elina Brotherus.

Tietolaatikko

Osia ohjelmasta on jouduttu poistamaan tekijänoikeudellisista syistä
Alkuperäinen kesto 48 min
Elina Bortherus syntyi 1972 Helsingissä
Brotherus opiskeli Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolla vuosina 1995-2000
Vuonna 1997 hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistolta pääaineenaan analyyttinen kemia
Brotherus asuu ja työskentelee sekä Suomessa että Ranskassa
Brotherus palkittiin Fotofinlandialla vuonna 2000
Vuonna 2008 Brotherukselle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto

Kansainvälisesti menestynyt uuden polven valokuvaaja Elina Brotherus etsii kuvissaan täydellisyyttä. Valtion taiteilija-apurahan turvin työskentelevä Brotherus asuu ja kuvaa Suomessa ja Ranskassa.

Dokumentti näyttää valokuvaajana työssään kahdessa kotimaassaan. Brotherus kertoo muun muassa muutostaan Ranskaan, elostaan Pariisissa ja toisaalta rauhallisessa Avallonin maakunnassa eritellen kaupungin ja maaseudun eroja työympäristöinä.

Avallonnissa Brotherus on innoissaan ympäristön loputtomista kuvauskohteista. "Täällä voi kuvata vuosikausia ilman, että aiheet loppuvat kesken." Kaupungissa Brotheruksen kuvaaminen jää sisätiloihin, sillä hän kokee, ettei mahdu ulos kaupungin melskeen sekaan kameran ja jalustansa kanssa.

Brotherus on moneen kertaan palkittu valokuvaaja. Vuonna 2004 hänelle myönnettiin pohjoismainen taidepalkinto Carnegie Award. Dokumentti vierailee Brotheruksen ja tämän töiden mukana Tukholmassa vastaanottamassa palkintoa ja Roomassa taidenäyttelyn pystytystä seuraamassa.

Kertomusta rytmittävät otteet Brotheruksen ainutlaatuisista työpäiväkirjoista.

Alun perin yliopistolla kemiaa opiskellut Brotherus vaihtoi luonnontieteet valokuvaukseen. Taiteiden maisteriksi hän valmistui Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolta vuonna 2000.

Omakuvistaan tunnetuksi tullut Brotherus esiintyy itse suurimmassa osassa kuviaan. Hän kuvaa paljon alastonta vartaloa ja tutkii tarkasti ihmisen tunnemaisemaa ja mielenliikkeitä. Brotheruksen kuvien tunnelmassa on jotain hyvin vangitsevaa.

”Kauneus liittyy täydellisyyteen. Se läpäisee rintakehän. Mitä me tavoittelisimme työllä, ellemme sitä?” pohtii Brotherus eräässä katkelmassa työpäiväkirjastaan.

Brotherus on herättänyt kuvillaan myös kohua. Kuohunnan syynä ei ole kuitenkaan ollut taiteilijan alastomuus, vaan muut kuvaukseen liittyvät seikat. Vuonna 2004 porua herätti Brotheruksen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurista ottaman kuvan korkea hinta.

Alkuvuodesta 2011 Brotherus joutui kiivaan keskustelun keskiöön brittiläisen The Guardian -lehden verkkopalstalla. Aiheena oli Brotheruksen omasta tuotannostaan parhaaksi valitsemansa teos, jota hän ei kuitenkaan ollut varsinaisesti itse ottanut. Kaukolaukaisimen liian lyhyen johdon takia kameran nappia painoi kuvaustilanteessa paikalla ollut mies.

Teksti: Ida Karimaa

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.