Hyppää pääsisältöön

Täydellisyyttä etsimässä: valokuvaaja Elina Brotherus

"Kuvan ominaispiirre on todellisuuden jättämä jälki. Kuvassa on suora kytkös johonkin olemassa olevaan ja maailmaan", sanoo valokuvaaja Elina Brotherus.

Tietolaatikko

Osia ohjelmasta on jouduttu poistamaan tekijänoikeudellisista syistä
Alkuperäinen kesto 48 min
Elina Bortherus syntyi 1972 Helsingissä
Brotherus opiskeli Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolla vuosina 1995-2000
Vuonna 1997 hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistolta pääaineenaan analyyttinen kemia
Brotherus asuu ja työskentelee sekä Suomessa että Ranskassa
Brotherus palkittiin Fotofinlandialla vuonna 2000
Vuonna 2008 Brotherukselle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto

Kansainvälisesti menestynyt uuden polven valokuvaaja Elina Brotherus etsii kuvissaan täydellisyyttä. Valtion taiteilija-apurahan turvin työskentelevä Brotherus asuu ja kuvaa Suomessa ja Ranskassa.

Dokumentti näyttää valokuvaajana työssään kahdessa kotimaassaan. Brotherus kertoo muun muassa muutostaan Ranskaan, elostaan Pariisissa ja toisaalta rauhallisessa Avallonin maakunnassa eritellen kaupungin ja maaseudun eroja työympäristöinä.

Avallonnissa Brotherus on innoissaan ympäristön loputtomista kuvauskohteista. "Täällä voi kuvata vuosikausia ilman, että aiheet loppuvat kesken." Kaupungissa Brotheruksen kuvaaminen jää sisätiloihin, sillä hän kokee, ettei mahdu ulos kaupungin melskeen sekaan kameran ja jalustansa kanssa.

Brotherus on moneen kertaan palkittu valokuvaaja. Vuonna 2004 hänelle myönnettiin pohjoismainen taidepalkinto Carnegie Award. Dokumentti vierailee Brotheruksen ja tämän töiden mukana Tukholmassa vastaanottamassa palkintoa ja Roomassa taidenäyttelyn pystytystä seuraamassa.

Kertomusta rytmittävät otteet Brotheruksen ainutlaatuisista työpäiväkirjoista.

Alun perin yliopistolla kemiaa opiskellut Brotherus vaihtoi luonnontieteet valokuvaukseen. Taiteiden maisteriksi hän valmistui Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolta vuonna 2000.

Omakuvistaan tunnetuksi tullut Brotherus esiintyy itse suurimmassa osassa kuviaan. Hän kuvaa paljon alastonta vartaloa ja tutkii tarkasti ihmisen tunnemaisemaa ja mielenliikkeitä. Brotheruksen kuvien tunnelmassa on jotain hyvin vangitsevaa.

”Kauneus liittyy täydellisyyteen. Se läpäisee rintakehän. Mitä me tavoittelisimme työllä, ellemme sitä?” pohtii Brotherus eräässä katkelmassa työpäiväkirjastaan.

Brotherus on herättänyt kuvillaan myös kohua. Kuohunnan syynä ei ole kuitenkaan ollut taiteilijan alastomuus, vaan muut kuvaukseen liittyvät seikat. Vuonna 2004 porua herätti Brotheruksen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurista ottaman kuvan korkea hinta.

Alkuvuodesta 2011 Brotherus joutui kiivaan keskustelun keskiöön brittiläisen The Guardian -lehden verkkopalstalla. Aiheena oli Brotheruksen omasta tuotannostaan parhaaksi valitsemansa teos, jota hän ei kuitenkaan ollut varsinaisesti itse ottanut. Kaukolaukaisimen liian lyhyen johdon takia kameran nappia painoi kuvaustilanteessa paikalla ollut mies.

Teksti: Ida Karimaa

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.