Hyppää pääsisältöön

Täydellisyyttä etsimässä: valokuvaaja Elina Brotherus

"Kuvan ominaispiirre on todellisuuden jättämä jälki. Kuvassa on suora kytkös johonkin olemassa olevaan ja maailmaan", sanoo valokuvaaja Elina Brotherus.

Tietolaatikko

Osia ohjelmasta on jouduttu poistamaan tekijänoikeudellisista syistä
Alkuperäinen kesto 48 min
Elina Bortherus syntyi 1972 Helsingissä
Brotherus opiskeli Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolla vuosina 1995-2000
Vuonna 1997 hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistolta pääaineenaan analyyttinen kemia
Brotherus asuu ja työskentelee sekä Suomessa että Ranskassa
Brotherus palkittiin Fotofinlandialla vuonna 2000
Vuonna 2008 Brotherukselle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto

Kansainvälisesti menestynyt uuden polven valokuvaaja Elina Brotherus etsii kuvissaan täydellisyyttä. Valtion taiteilija-apurahan turvin työskentelevä Brotherus asuu ja kuvaa Suomessa ja Ranskassa.

Dokumentti näyttää valokuvaajana työssään kahdessa kotimaassaan. Brotherus kertoo muun muassa muutostaan Ranskaan, elostaan Pariisissa ja toisaalta rauhallisessa Avallonin maakunnassa eritellen kaupungin ja maaseudun eroja työympäristöinä.

Avallonnissa Brotherus on innoissaan ympäristön loputtomista kuvauskohteista. "Täällä voi kuvata vuosikausia ilman, että aiheet loppuvat kesken." Kaupungissa Brotheruksen kuvaaminen jää sisätiloihin, sillä hän kokee, ettei mahdu ulos kaupungin melskeen sekaan kameran ja jalustansa kanssa.

Brotherus on moneen kertaan palkittu valokuvaaja. Vuonna 2004 hänelle myönnettiin pohjoismainen taidepalkinto Carnegie Award. Dokumentti vierailee Brotheruksen ja tämän töiden mukana Tukholmassa vastaanottamassa palkintoa ja Roomassa taidenäyttelyn pystytystä seuraamassa.

Kertomusta rytmittävät otteet Brotheruksen ainutlaatuisista työpäiväkirjoista.

Alun perin yliopistolla kemiaa opiskellut Brotherus vaihtoi luonnontieteet valokuvaukseen. Taiteiden maisteriksi hän valmistui Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolta vuonna 2000.

Omakuvistaan tunnetuksi tullut Brotherus esiintyy itse suurimmassa osassa kuviaan. Hän kuvaa paljon alastonta vartaloa ja tutkii tarkasti ihmisen tunnemaisemaa ja mielenliikkeitä. Brotheruksen kuvien tunnelmassa on jotain hyvin vangitsevaa.

”Kauneus liittyy täydellisyyteen. Se läpäisee rintakehän. Mitä me tavoittelisimme työllä, ellemme sitä?” pohtii Brotherus eräässä katkelmassa työpäiväkirjastaan.

Brotherus on herättänyt kuvillaan myös kohua. Kuohunnan syynä ei ole kuitenkaan ollut taiteilijan alastomuus, vaan muut kuvaukseen liittyvät seikat. Vuonna 2004 porua herätti Brotheruksen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurista ottaman kuvan korkea hinta.

Alkuvuodesta 2011 Brotherus joutui kiivaan keskustelun keskiöön brittiläisen The Guardian -lehden verkkopalstalla. Aiheena oli Brotheruksen omasta tuotannostaan parhaaksi valitsemansa teos, jota hän ei kuitenkaan ollut varsinaisesti itse ottanut. Kaukolaukaisimen liian lyhyen johdon takia kameran nappia painoi kuvaustilanteessa paikalla ollut mies.

Teksti: Ida Karimaa

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto