Suomessa kaikki tuntuvat kannattavan hyvinvointivaltiota, mutta silti sitä nakerretaan eri puolilta koko ajan. Samanlainen tapaus on verotuksen progressio eli periaate, jonka mukaan veroa menee suhteellisesti sitä enemmän mitä suuremmasta tulosta on kysymys. Kaikki ilmoittavat sitä kannattavansa, mutta silti verojärjestelmän progressiivisuutta on jatkuvasti vähennetty.
Progressiivisesta verotuksesta - valtion tuloverosta - kertyi kaikista yhteiskunnan keräämistä veroista ja maksuista vuonna 1975 noin 17 prosenttia, vuonna 1995 runsaat 11 prosenttia ja vuonna 2009 enää reilu seitsemän prosenttia.
Viime jouluna loppuraporttinsa jättänyt verotuksen kehittämisryhmä, ns. Hetemäen työryhmä, kuvaa valtion ansiotuloveroa ”aidosti progressiiviseksi” veroksi. Kunnallisvero on vähennysten vuoksi tuloasteikon alapäässä progressiivinen, mutta noin 25 000 euron vuosituloista lähtien suhteellinen tasavero.
Suomessa jo tehdyt ja suunnitellut veromuutokset nostavat energiaveroja ja muita välillisiä veroja, sosiaalivakuutusmaksuja sekä kunnallis- ja kiinteistöveroja. Kehitys kohti tasaveroa kiihtyy. Vuoden, parin kuluttua progressiivisella verotuksella kerätty osuus yhteiskunnan veroista ja maksuista voi laskea alle viiden prosentin.
Siten vuodesta 1993 lähtien verotukseen tehtyjen yksittäisten muutosten yhteisvaikutuksena voi syntyä tasavero -Suomi , jota siis kukaan ei ilmoita kannattavansa.
Tämä lopputulos ei ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten seuraus.
- Martti Hetemäki, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö
- Markus Jäntti, kansantaloustieteen professori, Tukholman yliopisto
- Heikki Niskakangas , vero-oikeuden professori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu
