Hyppää pääsisältöön

Olkiluoto-3:n likapyykki

Suomen Eurajoelle rakennetaan maailman suurinta ydinreaktoria. Työmaalta on kantautunut ongelmia toinen toisensa jälkeen ja valmistuminen viivästynyt useaan otteeseen.

Tietolaatikko

Reaktorin rakennustöistä vastaa ranskalainen teollisuuskonserni Areva ja rakennuttajana on Teollisuuden voima. Suoria alihankkijoita ja toimittajia Olkiluoto-3:n työmaalla on 42 maasta yhteensä noin 1500.
Voimalan valmistumisen viivästymisestä on ilmoitettu useampaan otteeseen. Sähköntuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 2009, mutta se siirtyi kesään 2011. Kesällä 2010 voimalan toimittaja Areva-Siemens-konsortio ilmoitti laitoksen olevan valmis säännölliseen käyttöön vuonna 2013. Voimalan tuleva omistaja TVO puolestaan kertoi käyttöönottotestauksen alkavan vuonna 2013, mutta ei täsmennä kaupallisen käytön aloitusaikataulua.
Olkiluoto-3 edustaa niin kutsuttua kolmannen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaa. Laitoksen perusratkaisut pohjautuvat jo käytössä olevaan tekniikkaan, mutta sen energiataloutta, polttoaineenkulutusta, huollettavuutta ja turvallisuutta on edelleen kehitetty. Reaktorissa on varauduttu myös reaktoriytimen sulamiseen ja kaksinkertainen suojarakennus on mitoitettu kestämään matkustajalentokoneen törmäyksen. Valmistuttuaan voimala työllistää noin 200 henkeä.

Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon aloitettiin elokuussa 2005 eduskunnan äänestettyä rakentamisen puolesta vuonna 2002.

Olkiluoto-3 on EPR-tyyppinen voimala ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Sen reaktori tulee valmistuttuaan olemaan sähköteholtaan maailman suurin, ellei Kiinaan rakenteilla oleva Taishan ydinvoimalaitos valmistu ensin.

Ajankohtainen kakkonen on seurannut Olkiluoto-3:n vaiheita tiiviisti. Rakennustyö on kärsinyt monenlaisista ongelmista kuten työtapa-, työvoimapula- ja johtajaongelmista, sekä sopimuskiistoista alihankkijoiden kanssa.

Mikseivät Olkiluodon työntekijät saa puhua?

Ajankohtainen kakkonen esitti elokuussa 2008 todisteita, joiden mukaan Olkiluodon ydinvoimalatyömaan työntekijöitä on estetty kertomasta havaitsemistaan turvallisuusongelmista.

Hitsaajat ja työnjohto vaikeuksissa

Elokuussa 2008 kohistiin myös Olkiluoto-3:n hitsausongelmista. Säteilyturvakeskus (STUK) totesi, että työntekijöille annetut hitsausohjeet olivat puutteelliset ja työn valvonta vajavaista. STUK antoi Teollisuuden voimalle kymmenen käskyn listan tilanteen korjaamiseksi. Ne sisälsivät mm. yksinkertaisia kehotuksia siitä, että työntekijät tulee perehdyttää töihinsä, asennusliitoksia tekevillä hitsaajilla on oltava ohjeet ja työntekijöiden tulee tietää ydinvoima-alan periaatteet.

Ongelmia automaatiojärjestelmässä

STUK on huolissaan Arevan automaatiosuunnittelun periaatteista, asenteesta ja pätevyydestä. STUK lähetti Arevalle kirjeen, jossa todetaan, että Olkiluodon automaation suunnittelu ei täytä ydinvoimaturvallisuuden periaatteita.

Olkiluoto-3:n rakentaminen on ollut jo vuosia todellinen kolmiodraama. Voimalan tilaaja Teollisuuden voima (TVO) syyttää laitostoimittaja Arevaa ranskalaisen työkulttuurin pakkosoveltamisesta Suomeen, Areva taas ydinvoimalainen turvallisuudesta vastaavaa STUKia dokumenttien hitaasta käsittelystä. TVO ja Areva ovat ilmiriidoissa siitä kuka maksaa myöhästymisen kustannukset, jotka ovat nousseet jo lähes kahteen miljardiin.

Uutta ydinvoimaa, edellisenkin rakentaminen kesken

Huhtikuussa 2010 Olkiluodon rakentaminen oli yhä kesken, kun Suomessa päätettiin jo kahden uuden voimalan rakennusluvista. Ajankohtainen kakkonen kertasi Olkiluodossa ilmenneitä vaikeuksia.

Rakennustöistä vastaavan Arevan lupaukset automaatiojärjestelmän turvallisuuden suhteen ovat olleet ylioptimistisia.

Olkiluoto-3:n työntekijöistä on ulkomaalaisia noin 80 prosenttia. Työsuojeluviranomaisten mukaan osalla heistä teetetään minimipalkalla 16 tuntisia työpäiviä ilman ylityökorvauksia. STUKin johtaja Petteri Tiippana uskoo sen voivan vaikuttaa työn laatuun.

Teksti: Heidi Sommar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto