Hyppää pääsisältöön

Carola ja UMO

Carola vetäytyi keikkaelämästä 1970-luvun puolivälissä, mutta palasi seuraavalla vuosikymmenelle aika ajoin jazzkeikoille muun muassa UMOn solistina. Tämän yhteistyön hedelmiä tallentui myös radionauhoille.

Tietolaatikko

Kielletyt leikit (Forbidden Games). Säv. Vincente Gomez, sov. Rauno Lehtinen, san. Saukki.
Kaipuu sydämessäin soi (Rio de Janeiro Blue). Säv. ja san. Johan Haeny & Richard Torrance. Kaksi ensimmäistä kappaletta on äänitetty Joensuun normaalikoulussa ala-asteen juhlasalissa 6.4.1984.
Your Feet´s Too Big. Säv. ja san. Fred Fisher & Ada Benson, sov. Esko Linnavalli. Äänitetty Radiotalon M1-studiossa 8.11.1984.

Carolan kaikki radioäänitteet ovat mukana huhtikuussa 2011 ilmestyneellä juhlaboksilla "Rakkauden jälkeen - kaikki levytykset 1963-1988" (Warner).

Vuonna 1984 taltioiduissa konserteissa kuultiin jazzklassikoita, bossa novaa ja jazzsovituksia tunnetuista pophiteistä. Kaksi ensimmäistä kappaletta on äänitetty Joensuun normaalikoulussa ala-asteen juhlasalissa huhtikuussa.1984.

Carolan vuonna 1966 levyttämä Kielletyt leikit oli käännösversio Miriam Makeban hitistä Forbidden Games. Rauno Lehtinen teki kappaleesta oman sovituksensa, ja dramaattisen tulkinnan myötä levystä tuli Carolan ensimmäinen suuri menestys.

Kaipuu sydämessäin soi on "bluestyyppinen bossa nova", joka tunnetaan mm. Randy Crawfordin esityksenä. Carola levytti kappaleen vuonna 1985 eri sanoilla otsikolla Sydämeen jäi soimaan blues.

Your Feet´s Too Big on peräisin jazzpianisti Fats Wallerin 1930-luvun ohjelmistosta. Sitä ovat esittäneet lukuisat artistit ja kokoonpanot Ink Spotsista Beatlesiin ja Muppeteihin, ja vuonna 1978 kappale oli mukana myös musikaalissa Ain't Misbehavin. Oheinen versio on äänitetty Ylen Radiotalon studiossa marraskuussa 1984.

Vuonna 1984 Carola nähtiin UMOn solistina livenä Lappeenrannassa ja kotisohvilla tapahtuman televisioinnissa. Carolan tulkitseman kuulaan kappale God Bless The Child, jonka jälkeen UMOn solistina kuullaan Pepe Willbergiä ja kappaleet Wacky Dust sekä Syvä hiljaisuus.

Teksti: Jukka Lindfors ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.