Hyppää pääsisältöön

Tentaattorina Leif Salmén

Vaalitentaattorien aatelia edustaa monelle Leif Salmén. Erityisen hyvin Salménin piinapenkki palveli yleisöä ja kuumensi tentittävien tunteita vuonna 1987.

Suomi eli nousukautta, työttömyysaste oli alhainen ja tulevaisuus näytti ainakin taloudellisesti valoisalta, mutta Leif Salménin ja Pekka Oksalan vaalitenteissä ei ehdokkaita päästetty helpolla.

Elävän arkiston esimerkeissä keskustan puoluesihteeri Seppo Kääriäinen ja ministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa saavat vastatakseen kysymyksiä vaalirahoista, mahdollisesta porvarihallituksesta, ydinvoiman lisärakentamisesta sekä pakolaispolitiikasta. Keskustelu etenee maltillisin äänensävyin, mutta sitkeästi.

Kokoomuksen kansanedustaja, tuleva ääniharava Sirpa Pietikäinen ja puoluesihteeri Jussi Isotalo keskustelevat ydinvoimasta, verotuksesta, lapsiluvusta, asuntosäästämisestä ja porvarihallituksesta. Kysymykset ovat teräviä, mutta keskustelu pysyy asiallisena.

SDP:n edustajat Kaarina Suonio ja Erkki Liikanen puolestaan selvittävät puolueen kannat työllisyyden ja lapsiperheiden aseman parantamiseksi, ydinvoimaan sekä aiottuihin verouudistuksiin. Nopeatempoisen keskustelun sävy on ankara ja etenkin Erkki Liikanen kiihtyy silminnähden.

Viimeisessä, kokoavassa vaalikeskustelussa puoluejohtajien ja toimittajien sananvaihto yltyy niin kiivaaksi, että osan edustajista sanotaan närkästyneen siitä lopullisesti.

Salmén itse tunnettiin tuolloin pitkän linjan vasemmistolaisena, joka 1980-luvun puoliväliin asti oli kuulunut Suomen kommunistiseen puolueeseen. Suhde politiikkaan on keskeisellä sijalla myös Salménista vuonna 2003 tehdyssä haastattelussa. Tuolloin Salménin oma mielenkiinto oli kuitenkin kääntynyt jo Suomen päivänpolitiikasta pois välimerelliseen ilmastoon – ainakin joksikin aikaa.

Tietolaatikko

Toimittajantyön ohella Salmén (s. 1952) on julkaissut seitsemän esseekokoelmaa, viisi runokokoelmaa, yhden romaanin ja novellikokoelman sekä kirjoittanut kabareetekstejä, näytelmiä sekä kuunnelmia.

Keskustelu sulkeutuu 12.05.
Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto