Hyppää pääsisältöön

Tentaattorina Leif Salmén

Vaalitentaattorien aatelia edustaa monelle Leif Salmén. Erityisen hyvin Salménin piinapenkki palveli yleisöä ja kuumensi tentittävien tunteita vuonna 1987.

Suomi eli nousukautta, työttömyysaste oli alhainen ja tulevaisuus näytti ainakin taloudellisesti valoisalta, mutta Salménin ja Pekka Oksalan vaalitenteissä ei ehdokkaita päästetty helpolla.

Elävän arkiston esimerkeissä keskustan puoluesihteeri Seppo Kääriäinen ja ministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa saavat vastatakseen kysymyksiä vaalirahoista, mahdollisesta porvarihallituksesta, ydinvoiman lisärakentamisesta sekä pakolaispolitiikasta. Keskustelu etenee maltillisin äänensävyin, mutta sitkeästi.

Kokoomuksen kansanedustaja, tuleva ääniharava Sirpa Pietikäinen ja puoluesihteeri Jussi Isotalo keskustelevat ydinvoimasta, verotuksesta, lapsiluvusta, asuntosäästämisestä ja porvarihallituksesta. Kysymykset ovat teräviä, mutta keskustelu pysyy asiallisena.

SDP:n edustajat Kaarina Suonio ja Erkki Liikanen puolestaan selvittävät puolueen kannat työllisyyden ja lapsiperheiden aseman parantamiseksi, ydinvoimaan sekä aiottuihin verouudistuksiin. Nopeatempoisen keskustelun sävy on ankara ja etenkin Erkki Liikanen kiihtyy silminnähden.

Viimeisessä, kokoavassa vaalikeskustelussa puoluejohtajien ja toimittajien sananvaihto yltyy niin kiivaaksi, että osan edustajista sanotaan närkästyneen siitä lopullisesti.

Salmén itse tunnettiin tuolloin pitkän linjan vasemmistolaisena, joka 1980-luvun puoliväliin asti oli kuulunut Suomen kommunistiseen puolueeseen.

Suhde politiikkaan on keskeisellä sijalla myös Salménista vuonna 2003 tehdyssä haastattelussa. Tuolloin Salménin oma mielenkiinto oli kuitenkin kääntynyt jo Suomen päivänpolitiikasta pois välimerelliseen ilmastoon - ainakin joksikin aikaa.

Tietolaatikko

Toimittajantyön ohella Salmén (s. 1952) on julkaissut seitsemän esseekokoelmaa, viisi runokokoelmaa, yhden romaanin ja novellikokoelman sekä kirjoittanut kabareetekstejä, näytelmiä sekä kuunnelmia.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto