Hyppää pääsisältöön

Ars 69 kokosi ihmisen ja avasi ovet bordelliin

Modernin taiteen näyttely Ars 69 esitteli minimalismin, pop-taiteen ja kineettisen taiteen teoksia. Ihminen oli esillä osiensa summana ja bordellissa työskenteli kolikkoautomaattiprostituoitu.

Ars 69:n taiteilijoita

Ars 69 järjestettiin 8.3.–13.4.1969 ja 20.4.–11.5.1969. Töitä oli esillä Helsingissä Ateneumissa sekä Tampereen nykytaiteen museossa ja Tampereen taidemuseossa.

Näyttelyssä esiteltyjä kansainvälisiä taiteilijoita olivat mm.: Josef Albers, Shusaku Arakawa, Arman, Francis Bacon, Lee Bontecou, Alexander Calder, Rafael Canogar, César, Christo, Jim Dine, Richard Hamilton, David Hockney, Jean Ipousteguy, Edward Kienholz, R.B.Kitaj, Yves Klein, Jiøí Koláø, Roy Lichtenstein, Claes Oldenburg, Eduardo Paolozzi, Martial Raysse, Bridget Riley, Nicolas Schöffer, George Segal, Jesús Rafael Soto, Kumi Sugai, Andy Warhol, Victor Vasarely ja Matsuhiro Yamaguchi

Nykytaidetta kummeksuttiin ja Suomen taiteilijat ry. oli päättänyt aloittaa uskonpuhdistuksen selvittääkseen, mikä on todellista taidetta ja mikä ei. Nykytaiteeseen katsottiin tulleen paljon epätaidetta, kuten koneita ja esinetaidetta ja perinteelliseksi kutsutun taiteen pelättiin jäävän varjoon.

Useissa Ars 69:n teoksissa tarkasteltiin ihmistä yksityiskohtien kautta. Optaiteen ohella näyttelyssä oli esillä alastomia mies- ja naishahmoja sekä sormia, rintoja, sääriä ja korvia omina teoksinaan.

Yhdysvaltalainen taiteilija Edward Kienholz esittelee sekä Mosaiikki- että Zoom-ohjelmissa Rozy's-tilateostaan. Kallopäinen bordellinemäntä johtaa nuoria nukkemaisia naisia, joista jokaisella on oma tarinansa. Nuorin tytöistä on sotkuinen, varsinainen ammattilainen toimii kolikoilla ja elektroninen nainen odottaa vaakatasossa hytkyen asiakkaitaan.

Ruotsinkielisessä Zoom-ohjelmassa on esillä paljon pop-taidetta ja haastatellaan taiteilija Edward Kienholzia sekä Nicolas Schöfferiä. Korrektit näyttelyvieraat kehuvat kaikkea mielenkiintoiseksi.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto