Hyppää pääsisältöön

Huono ohjelma: Käsikirjoitus

MOT: Huono ohjelma

ensilähetys TV1 14.3.2011 klo 20:00

Käsikirjoitus

Puffi: Kuinka monta konstaapelia mahtuu Fiat Puntoon? Entä montako valtiosihteeriä? Valtion laihdutuskuuri päättyi monella alalla anoreksiaan. MOT:n puntotesti maanantaina klo 20.
MOT-TUNNUS

Kuva: Poliisit tunkee Puntoon

Teksti: Vuonna 2003 valtiolla oli 125 000 työntekijää.

Laskennallisesti he mahtuisivat 25 000 Fiat Puntoon.



Teksti: Nyt työntekijöitä on 84 000. Puntoja tarvittaisiin enää 17000.

OTSIKKO: HUONO OHJELMA


Juonto: Puolentoista kuukauden takainen arkikertomus Pellosta Lapin länsirajalta ei noussut edes yhden palstan uutiseksi. Häiriköivä pariskunta pyrki sisään paikallisen lääkärin asuntoon – miehellä oli puukko aseenaan


Erkki Muukkonen, ylikonstaapeli (eläkkeellä): "Sillä oli teräase mukana, käyttäytyi sillein väkivaltaisesti ja pyrki sisäle."


Juonto: Tappouhkauksen kohde soitti hätänumeroon. Poliisille oli nyt asiaa.

Erkki Juntti: "Ja poliisi oli kaukana, se oli täällä Torniossa 120 km:n päässä."


Ajokuvaa poliisiautosta


Muukkonen: "Se oli sitten luvannut tappaa useammankin."


Juntti: "…ja täältä sitten lähettiin tietenki, se lähti se porukka töihin"


Muukkonen: "Ja kotonahan on sitte lapset ja kaikki."


Juntti: "Vaara oli todellinen ja ihmiset toella pelkäsi."


Muukkonen: "Niin sinne hälytettiin, koska poliisia ei ollu paikkakunnalla, niin ambulanssimiehet."



Poliisiauton ohiajoa


Grafiikka: kartta Tornio – Pello


Muukkonen: "Aikanaan saapui poliisikin. Sitten kovan painin jälkeen ne sai sen autoon."



Juonto: Tappouhkaukset eivät tähän loppuneet. Pellossa oli ilmeinen tarve pysyvämmälle ratkaisulle. Niinpä jo kolme vuotta eläkkeellä ollut Erkki Muukkonen lupautui jatkossa auttamaan paikallisessa järjestyksenpidossa – tosin ilman poliisivaltuuksia. Hätätilassa hänelle voi soittaa.


Muukkonen: "Olen luvannut. Tämmöinen jalkavaivainen vanha äijä joutuu astumaan riviin, kun valtiolla ei ole rahaa käyttää virkavaltaa ja poliiseja paikkakunnalle. Pakko se on jotakin tehdä, ei viitti olla auttamatta ihmisiä."


Teksti: Valtion tuottavuusohjelma: Vuoteen 2015 mennessä valtio vähentää 15 000 työntekijää.
Hallituksen päätökset vuosilta 2006 ja 2007


Juonto: Lapissa on tätä nykyä kaksi poliisilaitosta – ennen puhuttiin poliisipiireistä. Vajaan 4000 asukkaan Pello on keskellä toista, jonka alue ulottuu Kemistä Kilpisjärvelle. Pellon poliisiasema on tässä. Sisällä selviää kohta, ettei asemalla ole ainuttakaan poliisia. Toistaiseksi ensi vuoden vaihteeseen saakka lupa-asioita hoitaa kaksi toimistosihteeriä. Koko poliisiaseman väki sopisikin väljästi testivälineeseemme, italialaiseen pikkuautoon. Viisi poliisia poistui täältä 3 vuodessa – ja tilastoista myös poliisin työt saman tien.

Muukkonen: "Jos ei ole tekijää ei tule halkoja. Näin on. Helppo on nyt vedota, ettei siellä tapahdu mitään. Mutta kyllähän näin on, että esimerkiksi joku rattijuoppo, niin kyllä se kiinnijäämisriski on olematon. Elikkä tilastot näyttää hyvältä, rattijuopumukset on vähentynyt huomattavasti."

Kuva: Mäntyrannan patsas,  S-market


Juonto: Paikallinen marketti sopeutuu tilanteeseen käyttämällä silloin tällöin palkattuja vartijoita. Heitä saa kuitenkin vain Rovaniemeltä ja Torniosta. Ja se on myös uusi kuluerä.

Esko Jokiharju (myymäläpäällikkö, Pellon S-market): "Niin se on kohtuu iso investointi sitten hommata se vartija tänne paikan päälle. Meillä on kuitenkin joitakin kertoja vuodessa sesonkiaikoina käytetty vartiointiliikkeittenkin palveluja."


Juonto: Poliisilaitoksen pääpaikalla Torniossa kenttäjohtaja tuskailee miehistöpulan kanssa. Partioiden 12-tunnin työvuoroista suuri osa kuluu nyt maantien päällä, siirtoajoissa, juoppokuljetuksissa ja vaihdoissa. Vähitellen ihmiset ovat oppineet olemaan soittamatta poliisille, kun se ei kuitenkaan tule eikä ehdi. Tai tulee kun vahinko on vältetty tai odotellessa päässyt tapahtumaan.

Erkki Juntti, ylikonstaapeli: "Enitenhän siitä kärsii syrjäseudun asukas. Sieltä on muutenkin viety koulut ja kaupat ja sitten sieltä on viety turvallisuus, kun poliisikin viedään."

Juntti: "No sehän kertoo tästä valtion tuottavuusohjelman tilanteesta, mikä nyt alun perin oli se tuottavuusohjelma, mikä ei pitänyt edes koskea poliisia, että koskee vain muuta valtion henkilöitä, mutta koskee poliisiakin. Se on nyt sitten niinkö näkösällä, että mitä se on tuottanut. Se on tuottanut tyhjiä poliisiasemia."


Juonto: Helsingin Vuorikadulla poliisin korkein johto myöntää osin Lapin miesten arkihavainnon oikeaksi. Uudistukset eivät ole tuoneet lisäväkeä kentälle, kuten tarkoitus alun perin oli.

Mikko Paatero: "Ei varmaan oo tällä hetkellä ainakaan. Tässä on tämmöinen toisenlainen kehitys mennyt myös, eli se tarkoittaa, että tietokoneet sitovat ihmisiä sisälle yhä enemmän. Jos katsotaan taaksepäin, niin varmuudella poliisien määrä on kentällä vähentynyt ja ne on tulleet sisälle, mutta ei se kaikilta osin ole välttämättä huono asia."

Teksti: Valtion tuottavuusohjelma on muuttunut käytännössä saneerausohjelmaksi.


Grafiikka: Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 207/2010

Velipekka Nummikoski (kok), poliittinen valtiosihteeri, VM: "No rakkaalla lapsella on varmasti monta nimeä ja näkökulmasta varmaan riippuu, miksi sitä kutsutaan. Mutta kyllä siinä taustalla on ihan vakava huoli siitä, että työmarkkinoilta poistuu 10 vuoden aikana 140 000 ihmistä ja kyllä on tosiaankin aika vastuullista katsoa, että mitenkä siihen muutokseen voidaan myös valtion taholta varautua."


Arkisto: 25.5.2008 Tv-uutiset 20:32:00

Katainen ”Se on ihan välttämätön, tavoitteemme on että 10 vuoden aikajänteellä, joka siis alkoi muutama vuosi sitten edellisen hallituksen aikana päätyen vuoteen 2015, sinä aikana voisimme vähentää 15 000 henkeä valtion palveluksesta

Teksti: Poliiseja on vähennetty 150. Lisätavoite seuraavan neljän vuoden aikana on 500.

Paatero: "Me ollaan aika vähän toteutettu vielä tuottavuusohjelmaa. Me ollaan siinä perässä ja meidän pahimmat vuodet on niin kuin edessä. // Jos se joudutaan kokonaisuudessaan toteuttamaan sillä tavalla kuin se on nyt päätetty, niin rytinät on vasta tulossa."

Teksti: Puntotesti: Kuinka monta konstaapelia mahtuu Fiat Puntoon?

Teksti: Helsingin Länsisatama 28.2.2011 klo 16.10


Juonto: Maanantai-iltana Tallinnan laiva purkaa 1000 matkustajaa, 100 autoa ja 30 rekkaa. Ennakolta tullin tiedustelu on tehnyt riskianalyysit: 31 kulkijaa olisi nyt perusteellisesti tarkastettava. Tälläkin kertaa käy niin, ettei tullilla miehet eikä aika riitä – vain yksi tarkastus ehditään tekemään.


Jarno Junnila, tulliylitarkastaja, Meritulli: "Hyvin paljon joudutaan nostamaan käsiä pystyyn. Kun tulee esimerkiksi Tallinnasta, niin hyvin usein ei näy tullimiehiä missään, koska voi olla että kolmeen paikkaan tulee yhtä aikaa laivaa rantaan, niin joudutaan valitsemaan että minne mennään."



Juonto: Helsingin satamissa tulli on vähentänyt kenttäväkeään 40 %. Samalla on saatu uusia tehtäviä. Esimerkki: Kun Rajavartiosto poistui satamista, tullimiehet saivat rahtilaivojen passintarkastukset.

Kuva: Rekkojen läpivalaisulaite


Teksti: Helsingin Vuosaaren rahtisatama 25.2.2011 klo 14.20



Juonto: Tämä on tullin tehokkuuden näyteikkuna. Vuosaaren satamaan on ehditty ostaa kuudella miljoonalla eurolla kolme huipputehokasta läpivalaisuyksikköä. Tällä laitteella muun muassa paljastui viime lokakuussa 44 kilon huumelasti. Investointi on kuitenkin ongelmallinen.

Junnila:"Resurssit ei riitä tällä hetkellä käyttämään kuin yhtä laitetta kerrallaan."


MOT / Korvola: "Mitkä ihmeen resurssit eivät riitä?"


Junnila: "Ei oo miehiä tarpeeksi. "



Juonto: Tämä kuorma-auton päälle rakennettu läpivalaisulaitteisto tarvitsisi neljä käyttäjää toimiakseen. Kun vuoroihin ei ole laittaa väkeä, miljoonakone seisoo tallissa.


Junnila: "Että niillä korteilla pelataan, mitä on jaettu."

Teksti: Tullin kenttäväen vähennys vuosina 2008 -11 on 260 henkilöä. Työpaikkojen nettovähennys on yli 10 %.


Junnila:…Fiat Puntoon? –Kyllä sinne aika monta mahtuu, viis, kyllä sinne mahtuu aika monta työvuoroa meiltä muutamista ryhmistä.//Iltavuoroja menee neljästä viiteen."

Arkisto, SDP:n vaalitentti 2.3.2007:

Eero Heinäluoma: "Ei, ei ole sellaista ohjelmaa, että vähennettäisiin 300 poliisia eikä vanginvartijaa, vaan lähtökohta on se, että käydään lävitse myös valtion puolen toimintoja niin kuin muuallakin työelämässä tapahtuu."

Teksti: Haminan vankila 25.2.2011 klo 9.35


Juonto: Kilometrin päässä Haminan pyöreästä keskustasta on 30-paikkainen avovankila. Pakkaamme laitoksen päivävuoron kaikki vartijat puntoon – ja hyvin mahtuvat.

Olli-Pekka Olkkonen, vartija: "No meillä on kaksi vartijaa työvuorossa kerrallaan, toinen hoitaa toimistotyötä ja toinen sitten kuljetuksia."


Juonto: Tämä järjestely ei kuitenkaan ole tuottava. Normaalirutiinien lisäksi työvuoron eli vartijapartion pitäisi revetä valvomaan myös koevapauteen päässeiden vankien elämää näiden koteihin 150 kilometrin säteellä. Koevapausjärjestelmä tuli voimaan viisi vuotta sitten. Siinä vanki asuu vankeusaikansa lopussa kotonaan – valvotusti. Vartijoita velvoittaa laki säännöllisiin valvontakäynteihin.

MOT / Korvola: "Kuinka tiuhaan te ehditte käymään siellä?


Olkkonen: "Tällä erää tai tässä näitten vuosien aikana ei juuri muutaman kuukauden välein se on ollut siinä."


MOT / Korvola: "Niin, ei siitä kahdesta miehestä ole… "


Olkkonen: "Ei sitä pysty, se on vaatinut aina joitain erikoisjärjestelyjä sitten että on pystytty käymään ja se on ollut liian vähäistä."



Teksti: Vanginvartijoiden vähennys viidessä vuodessa on 400. Se on 13 % vartijamäärästä.


Olkkonen: "Kaikki nämä tuottavuusohjelman ja laitosten lakkauttamiset, ne on perustuneet hyvin pitkälle tämmöiseen ennusteeseen, että vankimäärä alenee ja saadaan vankeja koevapauteen ja että näitten suljettujen vankiloitten tarve vähenee, vaan näin ei ole käynyt."

Teksti: Tuottavuusohjelman yksi käytäntö: Sieltä mistä ei voida vähentää yhtään, vähennetään vähemmän. VTVn raportti 207/2010


Juonto: Tuottavuuden lisäyksestä ja tehokkuuden kasvusta on toki hyviäkin esimerkkejä. Verokortin saa internetistä ja veroilmoitus on esitäytetty. Palvelu pelaa myös Maanmittauslaitoksen sähköisissä verkkopalveluissa..

Tosin kriitikot sanovat, että tämä myönteinen kehitys ei ole tullut valtion tuottavuusohjelman ansiosta vaan siitä huolimatta.

Teksti: Etelä-Suomi 23.2.2011 klo 10.25

”Antti” (anonyymi): "Yt-neuvotteluista ilmoitettiin toukokuun lopulla 2010 ja se laajuus oli noin 250 ihmistä…."


Juonto ”Antti” on tietotekniikan huippuammattilainen. Hän sai viime marraskuussa työnantajaltaan Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta – entiseltä Autorekisterikeskukselta - kaksi vaihtoehtoa, joista valita: irtisanoudu itse tai sinut irtisanotaan.

"Antti": "…mutta laskin niin, että mulle oli taloudellisempaa irtisanoutua itse."


MOT / Korvola: "Teitä lähti sitten 3 ihmistä kerralla?"


"Antti": "Kyllä joo."



Juonto: Valtion tuottavuusohjelman yksi keskeinen periaate oli, ettei ketään irtisanota – eikä varsinkaan, jos työ ei lopu. Haastattelemamme it-osaaja uskaltaa sanoa, ettei hän Trafissa suinkaan ollut tehokkuuden tulppa.


"Antti": "Sanoisinpa, että kaikkea muuta kuin tulppa. Mä olin kyllä hyvin työllistetty ja itse asiassa tilanne oli se, että tässä suorittavassa portaassa oli enemmän töitä kuin tekijöitä. Olisi tarvittu lisää työntekijöitä sen sijaan, että vähennetään väkeä."



Teksti: Tuottavuusohjelman aikana valtiolta on irtisanottu 203 henkilöä.


Teksti: Irtisanominen tuottavuusohjelman perusteella oli laiton.


KHO:n ratkaisu 8.10.2010



Juonto: ”Antti” sai välittömästi uuden työpaikan yksityisestä yrityksestä. Se taas voi myydä ”Antin” osaamista Trafille ulkopuolisena palveluna. Trafin maksama tilaushinta on silloin tietysti ”Antin” palkka kertaa kaksi.


Juonto: (grafiikka) Omaa väkeä vähentämällä ja ulkopuolisia palveluja lisäämällä valtion rahaa pestään palkkamenoista muiksi kuluiksi keinotekoisesti. Tällä hetkellä esimerkiksi Trafin menoista menee ulkopuolisiin palveluihin kaksi kolmasosaa.

"Antti": "Tunnen ihmisiä, joiden määräaikainen tai muu työsuhde Trafissa on päättynyt ja he jatkavat. Menivät siis vuokratyöfirman listalle ja heidät palkattiin sieltä Trafille."


Teksti: 2005 -10 valtiolta on yhtiöitetty ja ulkoistettu 1200 työntekijää.

Arkisto: Tv-uutiset 25.5.2008
Katainen: "Voi kuulostaa kovalta, mutta se kuulostaa myös siltä, että meillä pitää olla osaavaa työvoimaa yksityissektorin käyttöön, joka käytännössä tuo rahat hyvinvointiyhteiskunnan…"


Juonto: Valtio työllisti puolikymmentä vuotta sitten 7 % Suomen työvoimasta. Sen jälkeen on ulkoistettu siivousta, autojen huoltoa, vahtimestareita ja täällä Haminan varuskunnassakin sotilaat on jo vuosia ruokkinut Fazer- konserniin kuuluva Amica.

-Silti tämä on kuitenkin ollut pelkkää näpertelyä


Juonto: Vuodenvaihde reilu vuosi sitten putsasi kertaheitolla tilastoja valtion palkollisista. Tällöin nimittäin suomalaiset yliopistot yksityistyivät uuden yliopistolain myötä. Samalla 30 000 yliopistojen työntekijää siirtyi yksityiselle puolelle.


Juonto: Ulkoistuksissa ja yksityistämisissä on yleensä tehokkuutta haettu työntekijöiden työehtoja heikentämällä – yliopistomaailmassa näin ei käynyt. Pikemminkin päinvastoin.


Juonto: Pyydän Helsingin yliopiston ylimmän johdon tämän hetken palkkatiedot. Valtion korkeimpien virkamiesten palkkatiedothan ovat julkisia. Paljonko tienaa yliopiston rehtori, kansleri, apulaisrehtori ja hallintopäällikkö aikana, jolloin kroonista rahapulaansa valittava yliopistolaitos vihjaa opiskelijoiden lukukausimaksuista. Vastaus on nyt kuitenkin tyly.


Lukija: Yliopistojen henkilöstön palkkatiedot eivät ole julkisia 1.1.2010 alkaen. Siihen asti yliopistot olivat valtion virastoja ja siten yliopistoja koski nimikirjalaki…..


Juonto: Ainut – joskin epätodennäköinen - mahdollisuus saada palkkatiedot on kysyä niitä suoraan asianomaisilta.


Juonto: Yllättäen he vastaavat.


Näin selviää, että rehtori Thomas Wilhelmsson saa palkkaa yli 17 000 euroa kuussa – yliopiston yksityistäminen on tuonut siihen kertaheitolla kuusi ja puolituhatta euroa eli yli 60 prosentin korotuksen. Kansleri Ilkka Niiniluodon palkka on 14 ja puoli tuhatta euroa – korotus aiempaan 27 prosenttia. Ensimmäisen vararehtorin korotusprosentti oli niin ikään 27 ja hallintojohtajan palkankorotus 20 prosenttia.


Juonto. Yksityistämisen jälkeen rahaa riittää myös muuhun hallintoon. Esimerkiksi yliopiston hallituksen palkkiot: Käytännössä entinen hallitus – sitä sanottiin konsistoriksi - toimi ilmaiseksi. Vuosikuluja sillä oli toissa vuonna vajaat 2 ja puoli tuhatta euroa. Viime vuonna ministeri Antti Tanskasen johtaman hallituksen palkkioihin kului rahaa jo satakertainen määrä - yli 250 000 euroa. Puheenjohtajana Tanskanen ansaitsi kuukaudessa 2 500 euroa, esimerkkirivijäsen Jorma Ollila 1800 euroa kiinteää kuukausikorvausta.


ja valtiohan edelleenkin rahoittaa valtaosan yliopistojen toimintaa.

Teksti: ”Kahdeksan vuoden aikana 2007 – 2015 me voimme kohdentaa noin miljardi euroa uusiin kohteisiin, kun olemme saaneet tätä säästöä aikaiseksi.”

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen eduskunnassa 2.12.2010



MOT / Korvola: "Tuntenette automallin Fiat Punto?


Paatero: "Jossakin mittakaavassa."



Juonto: Yliopistojen tuottavuusmalli antaa aihetta pohtia, onko tuottavuusohjelma kohdellut virastojen ja laitosten kenttäväkeä ja ylintä johtoa samalla mitalla.

MOT / Ari Korvola: "Kuinka monta poliisijohtajaa uskotte mahtuvan Fiat Puntoon?


Paatero: "Poliisijohtajat ovat aika laihaa sorttia, että eiköhän sinne 5 – 6 mahdu ainakin helposti."



Juonto: Poliisiylijohtaja arvioi oikein – enemmän tosiaankin mahtuu poliisijohtajia kuin konstaapeleja. Viimeisen kolmen vuoden aikana kenttämiehiä on vienyt sisätöihin internet, samalla uusien poliisilaitosten esikunnat ovat paisuneet apulaispäälliköillä. Keskusrikospoliisin ja Liikkuvan poliisin supistus on ollut yhteensä 40 henkilötyövuotta – samaan aikaan maan ylintä poliisijohtoa ei ole supistettu. Sitä päinvastoin kasvatetaan. (grafiikka) Sisäasiainministeriön poliisiosasto hakee parhaillaan 12:ta uutta virkamiestä uusiin vastuullisiin esikuntatehtäviin Helsinkiin. Samalla tietysti leikataan toisaalta.

Lukija: (grafiikka) "Poliisitoimen henkilöstömäärään tulee erikseen sovitusti tehdä vastaava 12 viran vähennys. Päätöksellä on ministeri Holmlundin hyväksyntä. "

Paatero: "No mä en halua siihen tarpeeseen ottaa kantaa. Meidän näkökulma vaan on se, että rahoitus pitäisi tulla muualta kuin poliisin budjetista. Se on meidän näkemys asiasta."

Kuva: tyhjät tullit Pellosta ja Aavasaksalta


Juonto: Myös Tullissa ylin johto laihtuu kenttää hitaammin. Tämän vuoden loppuun mennessä neljän vuoden aikana kenttäväki supistui 13 %, strategioita suunnitteleva johto 5 %. Vankeinhoitoalan puntomittaus taas kertoo toista - johtoa ja kenttää on leikattu suhteessa yhtä paljon. Trafissa taas tilanne näyttäytyy työntekijätasolle tällaisena.

"Antti": "No, tän organisaatiomuutoksen myötä tuli päällikkönimikkeitä enemmän kuin niitä oli aikaisemmin."



Juonto: Tuottavuusohjelmaa on moitittu, että se on jäykkä ja kaavamainen. Vaan ei ole, sillä on omat suosikkinsa. Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi viimekeväisessä selvityksessään, että hellävaraisimmin ovat selvinneet kaksi: opetusministeriö ja pääministerin ministeriö eli Valtioneuvoston kanslia.


Kanslian palkkalistoilla ovat muun muassa eri ministereitä avustavat poliittiset erityisavustajat ja poliittiset valtiosihteerit. Erityisavustajien määrä on viime vuosina kivunnut jo yli 30:n, valtiosihteereitä ministereillä on 10.

Nummikoski: " ….valtiosihteerijärjestelmä tähän tuottavuusohjelmaan? –Niin, niitä on 10 kappaletta valtiosihteereitä ja musta sillä tavalla sopii, että kysymyshän on sillä tavalla kansanvallan toteuttamisesta, äänestäjien tahdon toteuttamisesta valtionhallinnossa..."

Arkisto, Tv-uutiset 27.4.2006:

Sasi eduskunnassa: "Ja täytyy sanoa, että nyt ei toimita lain osoittamien periaatteiden mukaisesti, koska jokainen valtiosihteeri on tehnyt itselleen…."



Juonto: Vajaa vuosi ennen edellisiä eduskuntavaaleja kansanedustaja Kimmo Sasi saarnasi tiukasti silloin vastaperustettuja poliittisten valtiosihteereiden virkoja vastaan. Oli tehty virhe, poliittiset valtiosihteerit aiheuttavat hallintoon totaalisen kaaoksen, väitti Sasi.

Arkisto, Heinäluoma 27.4.2006:

"Tämä kaaos, josta edustaja Sasi puhuu, taitaa löytyä siltä puolelta penkkejä. Ei ole mitään kaaosta valtion hallinnossa. Ja kun katsotaan jämän järjestelmän kokemuksia, siitä on hyvät kokemukset."


Lukija: ”Poliittisista valtiosihteereistä pitäisi luopua seuraavan vaalikauden alussa.”Jyrki Katainen, Savon Sanomat 25.4.2006

Lukija: ”Esimerkillä johdetaan. Avustajakaartin kasvattaminen ja valtiosihteereiden määrän lisääminen on huono signaali julkishallinnolle.”

Sauli Niinistö, Kauppalehti 3.4.2007


Vaalimainos: "Jäin siinä miettimään, että milloin olen viimeksi nähnyt limousiinin". (Ja kuinka ollakaan siihen samaan mielikuvaan ilmestyi tasavallan presidentti tarja Halonen ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen – nämä henkilöt nousemassa limousiinista.) Me tulimme Fiat Puntolla. –Hahah… (suomentoivo.fi)

Kuva: Katainen nousee Audista Eduskuntatalon takana

Sasi (ed. kuvitus)–Sen jälkeen kanta on jonkin verran lieventynyt.


Sasi: "Tietysti meillä on hyvin paljon nuoria lahjakkaita poliitikkoja // tietysti he haluavat myöskin jonkinlaisen muodollisen aseman ja valtiosihteerin asema on statukseltaan korkea, palkka on suhteellisen hyvä…."



Juonto. Ministeriä avustava valtiosihteeri saa kuukaudessa palkkaa 9000 euroa. Kymmenen valtiosihteerin koko palkkasumma on vuosittain puolitoista miljoonaa euroa – sillä palkkaisi kentälle kahdeksan poliisipuntollista eli 30 konstaapelia.

Sasi: "Minä vastustan alusta loppuun asti valtiosihteerijärjestelmää. Mun mielestä on turha tämmöistä hallintoa kasvattaa."


MOT / Ari Korvola: "Tulkaas katsomaan, meillä on tuossa Fiat Punto täällä ikkunan takana tuossa. Kuinka monta valtiosihteeriä arvioitte siihen mahtuvan?


Sasi: "No kyllä sinne varmaan viisi valtiosihteeriä mahtuu."


(kuva VN:n linnan edusta)

Nummikoski: "Kyllä siihen menee, jos kuski ei ole valtiosihteeri, niin varmaan siihen menee se neljä, jos kolme menee taakse ja turvavyöt on kaikilla."


Sasi: "Eli kahdella puntolla pitää kuljettaa valtiosihteerit tästä eteenpäin? – No vähintään se tarvitaan, jos se nyt sitten heille riittää."



Nummikoski: "Meillä on normaalit virka-autot käytössä…"


MOT / Ari Kovola: "Niin?"


Nummikoski: "Audi A6, jos ajatellaan valtiovarainministeriön autoja ja se on ihan virkamiesten käytössä…"



”Tämä hallitus on siis jatkanut edellisen hallituksen lanseeraamaa tuottavuusohjelmaa, koska se on hyvä.”

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Eduskunnassa 2.12.2010




Juonto: Neljässä vuodessa valtio on siis läpikäynyt 40 000 työntekijän laihdutuskuurin. Koko Suomen työvoimasta valtion palveluksessa on nyt enää 4 %.

Nummikoski: "Mä en tiedä… tässä on varmaan tämmönen aito tuska olemassa, että miten tuottavuutta ylipäätään mitata. Tää mittaamisongelma on tässä tietysti ihan aito ja sitä tuskaa mekin täällä jaamme. "


Juonto: Valtion väen vähentämisen finaali on kuitenkin vielä edessä. Seuraavan neljän vuoden aikana valtion työntekijöitä laitetaan eläkkeelle, ulkoistetaan, yhtiöitetään tai irtisanotaan niin, että nettovähennys on 4800 henkeä.


Juonto: Paitsi työntekijöiden ammattiliitoissa tuottavuusohjelman vastustus on lisääntynyt vähitellen myös eduskunnassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta julkisti yksimielisen kannanottonsa viime joulukuussa. Se haluaisi laittaa koko ohjelmalle pisteen. Punto on italiaksi piste.

Lukija: ”Nykymuotoista, kokonaistuottavuutta huonosti edistävää tuottavuusohjelmaa ei seuraavalla hallitus- ja kehyskaudella tule enää jatkaa.”

MOT / Ari Korvola: "Mutta ministeriö ajaa sitä jatkossakin? "


Nummikoski: "Ei… tää on tietysti…poliittinen selkänoja tällä täytyy aina olla, että ei nämä hankkeet mitään virkatyötä voi olla. Tuleva hallitus varmasti omalta osaltaan arvioi, että miten etenee, mutta totta kai kaikki kritiikki pitää ottaa huomioon, se on ihan selvä asia."


Loppu.