Reijo Perälä
Yle
Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
Vapaaehtoinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin vuonna 1921 avustamaan suojeluskuntien toimintaa. Sen periaatteita olivat uskonto, isänmaallisuus ja uhrivalmius.
Lotta-toimintaan osallistui myös alle nuoria tyttöjä, joita kutsuttiin pikkulotiksi. Filmissä pikkulotat laskevat kelkkamakea, kun "Molotovin korppeja ei ole näkyvissä."
Oliko lotta-aatteessa myöhempinä vuosina enää mitään muodikasta? Mitkä olivat lottien
”12 kultaista sanaa”, ja oliko lottapuku naisellinen?
Kirsti Penttinen haastatteli entisiä lottia ja järjestön historiaa tutkinutta Marjatta Marinia vuonna 1970.
Tuolloin moni entinen lotta koki sodan ajoista puhumisen kiusallisena. Vaiteliaisuutta kesti aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin sodan aikana lottina toimineiden naisten korvaamatonta työpanosta alettiin jälleen julkisesti arvostaa.
Tietolaatikko
Nimi Lotta Svärd juontaa juurensa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Runossa Lotta Svärd lähtee miehensä mukana sotaan, miehensä kaaduttua hän jää hoitamaan haavoittuneita sotilaita.
Sotavuosina 1939-1944 lottien tavoitteena oli avustaa sotilaita tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä. Siinä he onnistuivat hienosti: lottien ansiosta 100 000 miestä vapautui maanpuolustustehtäviin.
Lottien toiminta rintamallakin oli aseetonta. Talvi- ja jatkosodan aikana noin 40 000 lottaa avusti armeijaa huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa.
Sodan jälkeen järjestö lakkautettiin rauhansopimuksen "fasistipykälän" vuoksi. Valvontakomissio katsoi, että järjestöllä oli "liian läheiset suhteet suojeluskuntiin". Ennen lakkauttamistaan järjestö ehti siirtää varojaan vastaperustetulle Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Vuonna 2004 säätiö muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi.
Teksti: Reijo Perälä ja Petra Himberg
