Hyppää pääsisältöön

Ars 74 kuvasi todellisuutta maallikoille

Ars 74:n teemana on realismi. Sen kuvista ei tarvitse miettiä, mitä ne esittävät, kiteytti Raportti-ohjelman toimittaja näyttelyn henkeä.

Ars 74:n taiteilijoita

Ars 74 järjestettiin 15.2.–31.3.1974 ja 15.4.–15.5.1974. Töitä oli esillä Helsingissä Ateneumin taidemuseossa sekä Tampereen taidemuseossa sekä Tampereen nykytaiteen museossa.

Näyttelyn taiteilijoita olivat mm. : Ola Billgren, Christian Boltanski, Claudio Bravo, Chuck Close, Erró, Richard Estes, John-e Franzén, Duane Hanson, David Hockney, Niilo Hyttinen, Heikki Häiväoja, Tapio Junno, Kari Jylhä, Kimmo Kaivanto, Raimo Kanerva, Edward Kienholz, Harro Koskinen, Matti Kulmala, Jean Le Gac, Rauni Liukko, Antonio López-Garcia, Pekka Mäkinen, Laila Pullinen, Gerhard Richter, Sarkis Zabunyan, George Ségal, Arvo Siikamäki, Giangiacomo Spadari, Esko Tirronen, Sven-Olof Westerlund, Alain Fleischer ja Bruce Nauman.

Ars 74 -näyttelyssä oli esillä 263 teosta, jotka esittelivät länsimaisen nykytaiteen taiteilijoiden käsityksiä todellisuuden kuvaamisesta. Nyt ei esillä ollut lainkaan abstraktia taidetta.

Realismiin keskittyneen näyttelyn arveltiin olevan yleisöllekin aiempia Arseja helppotajuisempi. Vaikka näyttely nähtiin laadullisesti suppeana, niin yleisön kannalta suppeuden uskottiin olevan eduksi.

Näyttelyn kuraattori tohtori Salme Sarajas-Korte piti mielettömänä tarjota yleisölle taidetta, johon sillä ei ole mahdollisuutta päästä käsiksi. Esimerkiksi aikansa käsitetaidetta Sarajas-Korte piti liian vaikeaselkoisena suurelle yleisölle.

Ars 69:n tapaan myös vuonna 1974 näyttelyn vetonaulana oli yhdysvaltalainen Edward Kienholz. Esillä oli kuvaelma miehestä, joka oli potilaana valtion mielisairaalassa. Mielisairaala-teoksessa on sairaalahuone kaltereineen ja kattoineen, potilas on sidottu nahkaremmeillä sänkyynsä. Miehen päänä on valaistu lasimalja, jossa uiskentelee kaksi kalaa. Vatsa on arvilla pahoinpitelystä. Vanhan miehen sängyn yläpuolella on kuin ajatuskuplana kopio hänen tilastaan.

Kienholz oli työskennellyt sairaalassa 50-luvun taitteessa ja päättänyt myöhemmin toteuttaa teokseksi vaivaamaan jääneet mielikuvat.

Kienholzin Uudestisyntyminen-teoksessa alaston naishahmo makaa flyygelin koskettimilla ja flyygelin kannen alta puskee viheriöiviä kasveja. Haastattelussa Kienholz kertoo nähneensä unen, jonka innoittamana hän loi teoksen unen ja heräämisen välisestä rajamaastosta naisen tirkistelijä-katsojan saavutettavaksi. Työ kuvaa naisten vapautumista ja asemaa yhteiskunnassa sekä optimistisesti mahdollisuutta uuteen nuoruuteen.

Ars 74:stä oli alunperin aikeena tehdä kohtaamispaikka länsimaiselle ja sosialistiselle realismille. Töitä oli jo valikoitu DDR:stä ja Neuvostoliitosta, mutta haave idän ja lännen kohtaamisesta Helsingissä jäi toteutumatta. Vertailuun oli kuitenkin mahdollisuus Helsingissä Ars 74:n aikaan avatussa neuvostoliittolaisen kuvataiteen näyttelyssä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto