Hyppää pääsisältöön

Ehkäisy historiasta nykypäivään

Naisen elämää, osa 5

Krokotiilin lannasta tai härän rakosta tehtyjä pessaareja, pellavasta tai lampaansuolesta tehtyjä kondomeja, taikuutta tai navan hankaamista – raskauksia on yritetty ehkäistä erilaisten menetelmien avulla kautta ihmiskunnan historian. Ensimmäinen kirjallinen maininta ehkäisystä löytyy ns. Kahunin terveydenhoitopapyruksesta noin vuodelta 1850 eKr.

– Ehkäisy on kautta aikain puhututtanut ihmisiä, koska on haluttu harrastaa seksiä pelkäämättä, että joka vuosi syntyy uusi lapsi. Tiedetään, että jo 3000 vuotta sitten on mietitty kohdunsisäisiä ehkäisemiä, mutta ensimmäistä kierukantyyppistä ehkäisymenetelmää kokeiltiin kuitenkin vasta vuonna 1909, kertoo naistentautien erikoislääkäri Riitta Koivunen Väestöliiton Oulun klinikasta.

Koivusen mukaan 1800-luvulle saakka oli myös yleistä hylätä ei-toivottu lapsi. Katolinen kirkko ylläpiti vastaanottopisteitä, johon lapsen sai jättää.

Hedelmöittymisen ajankohta ymmärrettiin 1850-luvulla. Samalla vuosisadalla aloiteltiin ehkäisyvälineiden teollista valmistusta ja ehkäisytietouden levittämistä. Ensimmäinen ehkäisyklinikka perustettiin Hollantiin vuonna 1882. Ehkäisytabletti tuli markkinoille Yhdysvalloissa kuitenkin vasta vuonna 1960 ja kuparikierukka 70-luvulla.

Yhdistelmähormoniehkäisyvalmisteet

Raskauden alkamista voi ehkäistä nykyään hormonaalisilla ehkäisymenetelmillä, estemenetelmillä, kuparikierukalla tai sterilisaatiolla. Hormonaaliset ehkäisymenetelmät jaetaan yhdistelmähormoniehkäisyvalmisteisiin ja keltarauhashormonivalmisteisiin.

Yhdistelmähormoniehkäisyvalmisteita ovat ehkäisyrengas ja -laastari sekä yhdistelmäehkäisytabletit eli e-pillerit. Valmisteet sisältävät estrogeenia ja keltarauhashormonia tai niiden synteettisiä vastineita.

Valmisteet estävät munasolun irtoamisen eli ovulaation. Ne säännöllistävät myös kuukautiskiertoa, niukentavat vuotoa ja vähentävät kuukautiskipuja. Ne ovat yleensä nuoren, ehkäisyä aloittavan ensisijainen vaihtoehto, mutta voivat olla käytössä vaihdevuosiin saakka. Käyttöön liittyy joitakin esteitä:

– Jos on selvästi diagnostisoitu migreeni tai periytyvä riski saada valtimo- tai laskimotukoksia, yhdistelmähormonivalmisteita ei suositella. Myös, jos on huomattavaa ylipainoa, on yli 35-vuotias ja tupakoi, niin yhdistelmähormoniehkäisyn käyttöä täytyy harkita tarkkaan, naistentautien erikoislääkäri Koivunen painottaa.

YLE AkuuttiHenriikka Tiensuu

22

parisuhteessa

ei lapsia

 – Me ollaan käytetty yhdistelmäehkäisytablettia poikakaverin kanssa siitä saakka, kun alettiin seurustella 17-vuotiaana. Ollaan oltu ihan tyytyväisiä siihen ja mä oon ollut siihen tyytyväinen, että ei ole ollut mitään semmoisia painavia haittavaikutuksia. Se pitää kuukautiset säännöllisinä, vähentää kuukautiskipuja ja on parantanut akneihoa.

– Menetelmän valintaan vaikutti säännöllisyys: Se, että tabletti otetaan joka päivä. Ja myös ehkäisyteho oli painava syy. Kun luottaa ehkäisytehoon, niin sitä ei tarvitse miettiä eikä tule yllätyksiä.

YLE AkuuttiAnne Ståhle-Kanniala

48

naimisissa

yksi aikuinen lapsi

 – Silloin nuorena söin ehkäisypillereitä, joissa oli joitakin hormoneja niin paljon, että ihan oikeasti hypin seinille. Vuosien varrella olen kokeillut eri pillereitä ja ne ovat toimineet ihan ok. Mutta nyt on löytynyt valmiste, mikä auttaa myös alkaviin vaihdevuosiin.

– Se on vaikuttanut minuun niin, että kuukautiskierto on nyt normaali ja minulla on tunne, että olen edelleenkin nainen. Naisellisuuden tunne katosi välillä, kun tuli voimakkaat vaihdevuosioireet. Niihin liittyvät mielialavaihtelut ovat kuitenkin nyt jääneet pois. Olen siitä tosi kiitollinen ja mieheni varmaan myös.

Keltarauhashormonivalmisteet ja estemenetelmät

Keltarauhashormonivalmisteita ovat minipillerit, ehkäisyimplantaatti, hormonikierukka sekä ehkäisyruiske. Keltarauhashormoni muuttaa kohdunkaulan liman sitkeämmäksi ja siittiöille hankalaksi läpäistä. Valmisteet lievittävät myös kuukautiskipuja ja niukentavat vuotoja tai kuukautiset voivat jäädä kokonaan pois. Keltarauhashormonivalmisteita saa käyttää myös imetyksen aikana.

– Hedelmällisessä iässä olevia naisia on THL:n tilastojen mukaan noin 1,1 miljoonaa ja jonkinlaista ehkäisyä käyttää yli 90 prosenttia. Heistä naiset 40 ikävuoteen asti käyttävät pääsääntöisesti yhdistelmäehkäisypillereitä tai kierukkaa ja 40 ikävuodesta eteenpäin pääasiallinen ehkäisymenetelmä on kierukka tai kondomi, kertoo Riitta Koivunen.

Estemenetelmiin kuuluvat miesten ja naisten kondomit, pessaari sekä kemialliset estoaineet, joista Suomessa on myynnissä ainoastaan ehkäisypuikko. Oikein käytettynä kondomi suojaa sukupuolitaudeilta ja ehkäisee raskauden. Ehkäisypuikkoa suositellaan käytettäväksi yhdessä kondomin kanssa.

YLE AkuuttiAnu Malm

37

naimisissa

kaksi leikki-ikäistä lasta

 – Meillä on kondomiehkäisy, joka on ollut nyt käytössä reilut kolme vuotta. Se on jäänyt raskauksien jälkeen luontevasti käyttöön. Mieluummin käytän sellaista ehkäisyä, missä ei ole hormoneja. Söin joskus aiemmin e-pillereitä, mutta ne eivät mielestäni sopineet minulle kovin hyvin.

– Miksi olemme valinneet tämän ehkäisymenetelmän, on varmastikin sen helppous. Elämäntilanne on sellainen, ettemme vielä tiedä, onko lapsiluku tässä. Tämä on helppo aloittaa ja lopettaa, milloin itse haluaa. Ja sitten tietysti se, ettei se vaadi mitään erityistä lääkärillä käyntiä tai reseptejä eikä mitään erityistä päivittäistä muistamista.

Kuparikierukka ja sterilisaatio

Muita ehkäisymenetelmiä ovat kuparikierukka ja sterilisaatio. Kuparikierukka muuttaa kohdun ja munatorvien olosuhteita siittiöille epäedullisiksi ja estää hedelmöittymisen.

Sterilisaatio on lähes peruuttamaton, pysyvään raskaudenehkäisyyn tähtäävä toimenpide, joka voidaan tehdä naiselle tai miehelle. Se on ainoa ehkäisymenetelmä, jota säädellään lailla.

Olipa ehkäisymenetelmä mikä tahansa, sillä on suuri merkitys elämänlaadulle ja se on keskeinen osa naisen elämää.

– Kyllä se on tärkeä ja semmoinen vapauttava asia, että nainen voi nauttia seksistä pelkäämättä sitä ei-toivottua raskautta, korostaa naistentautien erikoislääkäri Riitta Koivunen.

– Semmoista henkistä stressiä ei tule, kun ei tarvitse miettiä, että voisikohan nyt olla raskaana, mainitsee Henriikka Tiensuu.

– Ihana elää niin, ettei tarvitse kärsiä niistä vaihdevuosioireista ja miettiä, että miksi mä olen tämmöinen, naurahtaa Anne Ståhle-Kanniala.

– Ja tietysti naisena täytyy sanoa, että minua miellyttää se – niin kuin mieheni sanoi – että on hyvä asia, että tässä perheessä ja tässä maailmassa on joku juttu, mikä on kokonaan miesten vastuulla, toteaa Anu Malm.

Asiantuntija: RIITTA KOIVUNEN, naistentautien erikoislääkäri, LT, Väestöliiton Oulun klinikka

Toimittaja: TITTA VILPA

Naisen elämää -sarjan muut osat:

> osa 1: Pois elämän sovituskopista! 1.2.2011

> osa 2: Mistä on pienet tytöt tehty?
15.2.2011
> osa 3: Äidit ja aikuiset tyttäret, 1.3.2011
> osa 4: Äidin ja naisen rooli, 15.3.2011
> osa 6: Nainen ja seksi, 12.4.2011
> osa 7: Vanha ja vireä nainen, 26.4.2011
> osa 8: Abortti, 10.5.2011

 

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 10.12.2015