Hyppää pääsisältöön

Opi viittomaan

Suomalaisista noin 5 000 käyttää viittomakieltä äidinkielenään. Lisäksi viittomakieltä käyttävät mm. heikkokuuloiset, viittomakielisten ystävät ja perheenjäsenet sekä työssään viittomakieltä tarvitsevat.

Suomalainen viittomakieli on luonnollinen kieli siinä missä suomen puhuttu kielikin. Näin ollen sille on ominaista myös kielioppi ja rakenne, jotka eroavat suomen kielestä. Arviolta n. 15000 suomalaista tarvitsee ja käyttää suomalaista viittomakieltä.

Ilmaisu on vahvasti kulttuuriin liittyvä ominaisuus, joka määrittelee myös viittomakieltä. Viittomakieli vaihtelee maittain ja vastoin yleistä luuloa, suomalainen viittomakieli eroaa paljonkin esim. kiinalaisesta viittomakielestä. Joskus voi olla jopa useampia kansallisia viittomakieliä.

Kielelle tyypillisiä murteita ja vivahteita löytyy myös viittomakielestä. Nuoret viittovat selvästi eri lailla kuin vanhempi väestö, minkä lisäksi asuinalue vaikuttaa.

Viittomakieleen kuuluu vahvasti myös tunteiden ilmaisu eleillä ja ilmeillä. Tässäkin suhteessa kulttuurilliset erot korostuvat: Suomessa voit peukaloa näyttämällä ilmaista pitäväsi jostakin, kun se islamistisissa maissa merkitsee samaa kuin keskisormen näyttäminen.

Tietolaatikko

Artikkelin videot ovat 14-osaisesta Kuuntele minua -sarjasta, jossa opetettiin viittomakieltä.

Teksti: Heidi Tetri

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto