Hyppää pääsisältöön

Opi viittomaan

Suomalaisista noin 5 000 käyttää viittomakieltä äidinkielenään. Lisäksi viittomakieltä käyttävät mm. heikkokuuloiset, viittomakielisten ystävät ja perheenjäsenet sekä työssään viittomakieltä tarvitsevat.

Suomalainen viittomakieli on luonnollinen kieli siinä missä suomen puhuttu kielikin. Näin ollen sille on ominaista myös kielioppi ja rakenne, jotka eroavat suomen kielestä. Arviolta n. 15000 suomalaista tarvitsee ja käyttää suomalaista viittomakieltä.

Ilmaisu on vahvasti kulttuuriin liittyvä ominaisuus, joka määrittelee myös viittomakieltä. Viittomakieli vaihtelee maittain ja vastoin yleistä luuloa, suomalainen viittomakieli eroaa paljonkin esim. kiinalaisesta viittomakielestä. Joskus voi olla jopa useampia kansallisia viittomakieliä.

Kielelle tyypillisiä murteita ja vivahteita löytyy myös viittomakielestä. Nuoret viittovat selvästi eri lailla kuin vanhempi väestö, minkä lisäksi asuinalue vaikuttaa.

Viittomakieleen kuuluu vahvasti myös tunteiden ilmaisu eleillä ja ilmeillä. Tässäkin suhteessa kulttuurilliset erot korostuvat: Suomessa voit peukaloa näyttämällä ilmaista pitäväsi jostakin, kun se islamistisissa maissa merkitsee samaa kuin keskisormen näyttäminen.

Tietolaatikko

Artikkelin videot ovat 14-osaisesta Kuuntele minua -sarjasta, jossa opetettiin viittomakieltä.

Teksti: Heidi Tetri

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto