Hyppää pääsisältöön

Alfons Almi YL:n solistina: Suomalainen rukous

Kun Alfons Almi (1904-1991) lauloi Ylioppilaskunnan laulajien kevätkonsertin solistina 28.4.1941 Martti Turusen Suomalaista rukousta, hän oli Suomalaisen Oopperan keskeisiä laulajia.

Tietolaatikko

Esitys on tallennettu Yliopiston juhlasalissa 28.04.1941.

Almi oli rakentanut hienon uran vaikeista lähtökohdista huolimatta. Hän oli jäänyt lapsena orvoksi, kasvanut lastenkodissa, ollut renkinä maataloissa ja ponnistellut eteenpäin kunnes oli päässyt meijerinjohtajaksi Sortavalaan.

Siellä häntä kuuli Aidan pääosassa Armas Järnefelt, joka totesi Almin luonnonlahjakkuudeksi ja houkutteli hänet Suomalaiseen Oopperaan 1933. Almi alkoi ottaa laulutunteja ja menestyi niin Mozartin kuin Wagnerinkin oopperoissa, ja oli mm. ensimmäinen suomalainen Tristan. Hänelle tarjottiin jo kiinnitystä Saksaan, mutta sota muutti suunnitelmat.

Sodissa Almi oli niin rohkea, päättäväinen ja tarmokas suorasuuntaustykin johtaja, että hänelle ehdotettiin Mannerheim-ristiä. Almin luontaisille johtajanominaisuuksille tuli käyttöä sotien jälkeen, kun hän alkoi järjestää laajoja ooppera- ja balettikiertueita, nousi Oopperan talouspäälliköksi, apulaisjohtajaksi, johtajaksi ja lopulta pääjohtajaksi.

Oopperanjohtajana Almi teki Edvard Fazerin jälkeen pisimmän ja eniten laitoksen kehityksen vaikuttaneen uran. Hänen kaudellaan erityisesti baletti teki laajoja ulkomaankiertueita, merkittävä saavutus oli myös Kansallisoopperan oman orkesterin perustaminen 1963.

Alfons Almin monipuolisen elämänuran huipennus oli 1993 valmistunut oopperatalo, joka saattaisi ilman Almin energisyyttä ja järjestelykykyä olla edelleen pelkkä haave. Hän alkoi johtaa oopperatalosäätiötä jäätyään 1971 eläkkeelle oopperanjohtajan paikalta ja omisti hankkeelle elämänsä viimeiset 20 vuotta.

Hän ei ehtinyt nähdä taloa valmiina, mutta harjannostajaisissa Almi saattoi vakuuttua, että vuosikymmenien unelmasta oli tulossa totta.

Teksti: Juhani Koivisto, Suomen Kansallisooppera

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto