Jukka Lindfors
Yle
Paavo Rytsä
Yle
Vuonna 1957 Neuvostoliitto hätkähdytti länttä ampumalla satelliitin onnistuneesti kiertoradalle. Se vei Kuuhun ensimmäisen luotaimen ja lähetti taivaalle ensimmäisen avaruusmiehen – ja sittemmin myös avaruusnaisen.
Maailman ensimmäinen satelliitti Sputnik 1 laukaistiin radalleen lokakuun 4. päivänä 1957. Uutinen yllätti Yhdysvallat, ja se uutisoitiin kauhun ja ihailun sekaisin tuntein eri puolilla maailmaa.
Johtoasema avaruuskilvassa oli kylmän sodan oloissa tärkeä propaganda-ase. Neuvostoliiton rakettitekniikan kehitys herätti lännessä myös sotilaallisia pelkoja.
NL esitti edistyneisyydestään pian lisää näyttöjä. Marraskuussa 1957 se laukaisi kiertoradalle ensimmäinen avaruuseläimen, sekarotuisen Laika-koiran.
Luna-kuuohjelmaan kuulunut Lunik (Luna) 2 -luotain iskeytyi Kuun pintaan syyskuussa 1959. Sen seuraaja Lunik 3 kuvasi Kuun pimeää puolta saman vuoden lokakuussa.
Maailman ensimmäinen avaruuslentäjä Juri Gagarin ammuttiin matkaan Vostok 1:llä 12. huhtikuuta 1961. Hänen lentonsa Maan ympäri kesti 1 h 48 min.
Saman vuoden elokuussa Vostok 2:lla lentänyt Herman Titov oli ensimmäinen, joka vietti avaruudessa yli vuorokauden. Hän kiersi Maan 17 kertaa.
Vuotta myöhemmin Neuvostoliitto lähetti avaruuteen samanaikaisesti kaksi alusta. Vostok 3 ja Vostok 4 (lentäjinä Andrian Nikolajev ja Pavel Popovitsh) lähestyivät toisiaan muutaman kilometrin etäisyydelle ja saavuttivat radioyhteyden.
Neuvostoliiton TV:n kuvaamassa uutisfilmissä pääsihteeri Nikita Hrustsov soittaa avaruuteen virkahuoneestaan. Miljöö ei ensimmäiseksi tuo mieleen avaruusaikaa.
Vostok-ohjelma päätyi Vostok 5:n ja Vostok 6:n tandemlentoon kesäkuussa 1963. Siihen osallistuivat Valeri Bykowski ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereshkova.
Ylen uutisselostuksessa Tereshkovan lentoa selostettiin kuin urheilutapahtumaa: naislentäjän kerrottiin lyöneen amerikkalaisten avaruusmiesten yhteistuloksen niin kilometreissä kuin lentotunneissa.
Lue lisää:
Sputnik taivaalla 1957
Neuvostoliitto otti lokakuussa 1957 suuren avaruuskilpailun erävoiton, kun ensimmäinen tekokuu ammuttiin onnistuneesti maata kiertävälle radalle.
Tietolaatikko
Neuvostoliitto johti avaruuskilpailua koko 1960-luvun alun. Se mm. lähetti ensimmäiset luotaimet vierailla planeetoille, suoritti ensimmäisen pehmeän laskun Kuuhun, laukaisi matkaan ensimmäisen monihenkisen avaruusmiehistön, toteutti ensimmäisen avaruuskävelyn ja miehittämättömien alusten telakoinnin.
Pitkällisestä johtoasemastaan huolimatta Neuvostoliitto epäonnistui kilpajuoksussa Kuuhun. Sen miehitettyjen kuulentojen ohjelma hylättiin koerakettien räjähdettyä useampaan otteeseen. Yhdysvallat onnistui ensimmäisenä lähettämään miehitetyn aluksen Kuun ympäri jouluna 1968 ja laskeutumaan sillä Kuuhun vuonna 1969.
Katso myös
- Wikipedia: Neuvostoliiton avaruusohjelma (fi.wikipedia.org)
- Wikipedia: Soviet space program (en.wikipedia.org)
- Wikipedia: Avaruuskilpa (fi.wikipedia.org)
