Hyppää pääsisältöön

Vaalikomiikkaa - viihdettä uurnilla

Eduskuntavaalit ovat innoittaneet myös radion ja tv:n huumorintekijöitä. Elävän arkiston valikoima neljän vuosikymmenen uurnakomiikasta käy läpi kansanvallan keskeisen prosessin vaalipuheista äänestystuloksiin.

Hukkaputkessa vuonna 1983 esitetty Kukkalaulu on alan klassikko. Ruusu, ruiskukka, apila ja leppäkerttu olivat vaaleissa SDP:n, kokoomuksen, keskustan ja RKP:n luonnonläheisiä symboleja. Hukkaputki ei unohtanut myöskään poliittista liturgiaa ja vaalitenttejä - tai pikemminkin vaalimänttejä.

Vaalipuheiden fraseologia on ollut viihteenvääntäjien kestoaiheita. Speden Ruljanssiriihessä 1960-luvun alussa Möyskä pannaan improvisoimaan puhe omasta päästään, ja hyvin menee.

Vuoden 1979 vaalien alla Hyvä Suomi –ohjelma kehitteli omia vaalitietoiskujaan yhteiskunnan eri ryhmille. Köyhille luvattiin äänestämisen kohentavan olemusta kaikin puolin, ja rockhenkistä nuorisoa houkuteltiin ”uurnille jytäämään”: ”Joka kuudes tyyppi menee läpi!”

Maalisvaaleissa 1991 nuorisolle suunnattu Tosi asiaa –ohjelma asetti ehdokkaan ja äänestäjän petikumppaneiksi. Edustajaksi tähtäävä on ajoittanut hekumansa huipun vaalipäivään, mutta mahtaako partneri täyttää odotukset?

Vuoden 1994 presidentinvaalien alla Iltalypsy julkisti yksinoikeudella ehdokkaiden kehon kosteutta ja lämpötilaa koskevan tutkimuksen. Kansalaiset saivat sanoa sanottavansa kuvaraadissa. Kuulemme myös otteita ehdokkaiden syvimmistä ajatuksista kesken vaalikeskustelun.

Akkulaturien vaalivalvojaisissa vuonna 1995 kuunnellaan väliaikatiedotteita ladun varrelta ja saatiin tilannekatsaukset mm. Los Angelesista ja Ruotsista. Paikalla on luonnollisesti myös dosentti, joka joutuu kiireessä arvioimaan nipun erilaisia asioita. Lopulta vaalitulokset saadaan selville euroviisujen tapaisella pistetaululla. Tosin Lapista tulee mojova vaaliyllätys.

Vuoden 1987 vaalitulospalvelussa saatiin havainto-opetusta tyynestä asennoitumisesta äänestystuloksiin. Panikointiin ei ole syytä, olennaista on valita oikea tilastollinen vertailukohta, ja sitä paitsi lopulliset lausunnot ovat ennenaikaisia niin kauan kuin Enontekiön tulokset uupuvat.

Vuoden 1995 vaalituloksista teki yhteenvedon Iltalypsy.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto