1990-luvulla jylläsivät kovat arvot ja myös Ars 95:n teokset kertoivat ihmisen peloista maailman myllerryksessä. Yleisö ja lehdistö kohisivat verta, virtsaa ja spermaa jauhavista tehosekoittimista ja pissakukista.
Ars 95:n taiteilijoita
Ars 95 järjestettiin Ateneumin taidemuseossa Helsingissä 11.2.-28.5.1995. Kyseessä oli laajin Pohjoismaissa koskaan järjestetty nykytaiteen näyttely. Esillä oli 90 taiteilijan töitä 25 maasta.
Teemana oli Yksityinen ja julkinen: Ero yksityisen ja julkisen välillä modernisuuden rakenteena
Näyttelyn taiteilijoita olivat mm. Vito Acconci, Mirosław Balka, Matthew Barney, Barbara Bloom, Louise Bourgeois, Geneviève Cadieux, Helen Chadwick, Richard Deacon, Tohikatsu Endo, Robert Gober, Felix Gonzalez-Torres, Antony Gormley, Mona Hatoum, Outi Heiskanen, Gary Hill, Alfredo Jaar, Anish Kapoor, Mike Kelley, Komar & Melamid, Marie-Jo Lafontaine, Ange Leccia, Brice Marden, Cathy De Monchaux, Esko Männikkö, Bruce Nauman, Pekka Niskanen, Jussi Niva, Tony Oursler, Henrik Plenge Jakobsen, Sigmar Polke, Charles Ray, Gerhard Richter, Ulf Rollof, Nina Roos, Andres Serrano, Hiroshi Sugimoto, Jaan Toomik, Rosemarie Trockel, Marianna Uutinen, Meyer Vaisman, Lawrence Weiner, Rachel Whiteread, Stephen Willats ja VNS-Matrix.
Ruotsalaisen Ulf Rollofin teos Kaatuvat kuuset kommentoi ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ja muistuttaa luonnonkatastrofeista. Louise Bourgeois'n Hämähäkki puolestaan purkaa äitiyden teemaa.
Ars 95:n taiteilijat välittivätkin ajatuksia. Esimerkiksi Helen Chadwickin taide pyrkii rikkomaan sukupuoliroolien sääntöjä. Valkeat pissakukat ovat naisten ja miesten pissaamisjälkiä lumessa.
Tehosekoittimet, jotka sotkevat verta, virtsaa ja spermaa ovat osa Plenge Jakobsenin Valkea rakkaus -teosta. Vuonna 95 otsikoitiin veritaiteen kauhistuttavan yleisöä. Eritteiden löyhkä herätti kuvotusta ja osa yleisöstä pelkäsi saavansa aids-tartunnan tehosekoittimista roiskuvasta verestä. Yleisön tyrmistys peitti alleen Jakobsenin ajatuksen puhtaasta rakkaudesta aidsin aikakaudella. Toimittaja Eila-Maija Mirobylovin mukaan teos kertoo ihmisen olemassaolosta.
Ars 95 korostikin taideteosta tulkintojen kohteena. Näyttelyn kuraattori Tuula Arkio sanoo Tv-uutisten haastattelussa, ettei teoksia pitäisi katsoa yksittäisinä esineinä ja nähdä vain tehosekoittimia ja yksittäisiä aineita, vaan miettiä, miksi ne ovat siinä, mitä niillä yritetään sanoa ja mennä sen asian sisälle. Arkio muistuttaakin, ettei tehosekoitin sinänsä ole se taide, vaan ne asiat ja ajatukset, joita se herättää.
Yleisöä hämmentäneen näyttelyn keskellä oli myös yksi perinteiseltä suomalaiselta maalaustaiteelta vaikuttava työ. Komar & Melamid -taiteilijaparin maalaus olikin tehty tutkimalla, mistä suomalaiset pitävät. Vitali Komarin ja Alexander Melamidin Paint by Numbers -taideprojektin maalaukset perustuivat tilastoihn, jotka saatiin haastattelemalla puhelimitse yli 500 suomalaista. Tilastotiedon perusteella suomalaisia miellyttivät luonnon, villieläinten ja työn kuvaus sekä väreinä sininen, vihreä ja ruskea.
Ars 95 levittäytyi Helsingissä myös Ateneumin ulkopuolelle. Kaupunkiin tuodut käsitetaiteelliset teokset kommentoivat mm. ympäristöä ja kieltä. Kristaps Gelzisin teos ECO YARD 2000 - 100 neliömetriä maata suojeltu kaupungistumiselta oli Auroran kentälle verkkoaidalla rajattu alue. Esplanadin lavalla oli Antonia Muntadasin teos Kääntämisestä ja Jaan Toomikin Dancing home Katajanokan laivaterminaalissa. Uutisjutussa yleisö tutkii myös Rautatientorilla Toshikatsu Endon Trieb-teosta, jossa palaa sininen kaasuliekki aidatun alueen keskellä.
Ateneumin sisä- ja ulkopuolella liikkui lisäksi taiteilija-prostituoitu Alberto Sorbelli etsimässä asiakkaita. Sorbelli pohtii, miten taiteilija saa taulunsa myytyä ja prostituoitu itsensä.
Teksti: Elina Yli-Ojanperä
Katso myös
- Eija Liukkonen: ARS 95 -näyttelyn taidekasvatuksellinen toteutuminen kävijätutkimuksen perusteella (jyx.jyu.fi)
- Greta Mari Voijola: Tyhjä paikka -taidekysely (mm. Komar & Melamid -taiteilijaparin tilastojen taiteen analysointia) (phnet.fi)
Lue lisää:
Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen
Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.
