Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu leviää

Yhä useammat kunnat ovat siirtymässä lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun säästääkseen niin työvoima- kuin lääkekustannuksissa. Aiemmin lääkkeet annosteli kotihoitaja, joka oli myös tärkeä sosiaalinen kontakti kotihoidon potilaille. Koneellisen annosjakelun laskun maksaa asiakas. Kuningaskuluttajan kyselyn perusteella hinnoissa on suuria eroja.

Suomessa koneellisen annosjakelun piirissä on parikymmentätuhatta kotihoidon ja palvelutalojen asiakasta. Tanskassa, jossa annosjakelu aloitettiin samoihin aikoihin Suomen kanssa, on jo lähes 50 000 asiakasta. Mutta siellä potilaalle korvataankin 85 prosenttia annosjakelupalkkiosta. Meillä taas asiakas useimmiten joutuu itse maksamaan palvelun - jonka rinnalle ei välttämättä saa muuta vaihtoehtoa.

Pakkovalinta

Viime syksynä moni kotihoidon asiakas muun muassa Lohjalla, Helsingissä ja Tampereella sai kirjeen kotihoidosta, että kotihoitaja lopettaa lääkkeiden annostelun dosetteihin. Asiakkaat joutuisivat itse ostamaan koneellisen lääkkeiden annosjakelun suoraan apteekista.

Yksi kirjeen saajista oli lohjalainen 74-vuotias Tekla Lindholm. Kirjeen mukana tuli vertailu Lohjan apteekkien annosjakelun hinnoista. Yksin asuvalla Lindholmilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ostaa palvelu.
- Se olisi ollut ainoa vaihtoehto, että jos olisin itse pystynyt laittamaan ne lääkkeet annostelijaan, mutta silloin minun olisi pitänyt hakeakin ne itse apteekista, kertoo huonosti omin avuin liikkuva Lindholm. Kauppareissullakin hän tarvitsee avustajan työntämään pyörätuolia.
- Lapset asuvat niin kaukana, että he eivät voi tulla laittamaan lääkkeitä minulle.

Apteekit voivat itse määritellä annosjakelun hinnan

Apteekkien koneellisessa lääkkeiden annosjakelupalvelussa asiakas saa annosjakeluun sopivat lääkkeet, tabletit ja kapselit, pussitettuina kerta-annoksiin yleensä kahden viikon erissä. Lindholm maksaa apteekille palvelusta seitsemän euroa viikossa kolmen kuukauden välein.

Kuningaskuluttajan tekemän kyselyn mukaan apteekkien annosjakelupalvelun hinnat vaihtelevat halvimmasta viisi euroa 45 senttiä viikossa noin yhteentoista euroon. Lisälasku vuodessa voi olla noin 300–600 euroa. Lisäksi joku apteekki perii kolmen euron laskutuslisän, toinen pussin korjauksesta lääkitysmuutoksen yhteydessä yhdeksän euroa, kolmas alkutöistä jopa yli 50 euroa. Hintahaitari voi olla melkoinen riippuen siitä, missä asiakas sattuu asumaan.

Annosjakelun pitäisi säästää myös asiakkaan kuluja

Annosjakelupalvelussa apteekki tarkistaa asiakkaan lääkityksen turhien, keskenään yhteensopimattomien ja päällekkäisten lääkkeiden poistamiseksi. Tästä pitäisi tulla säästöjä - ja siitä, että annosjakeluun valitaan edullisimmat lääkkeet suurista pakkauksista. Lääkityksen vaihtuessakaan ei tule hävikkiä, kun asiakas maksaa korkeintaan kahden viikon lääkkeistä.

Paljonko Tekla Lindholm on siis jo säästänyt?
- En mä ymmärrä, mitä säästöä siinä olisi voinut tulla. Ymmärtääkseni, mitä olen seurannut, niin lääkkeissä ei ole ollut yhtään päällekkyyksiä, Lindholm toteaa.

Kun Lindholm siirtyi annosjakeluun, vanhat lääkkeet saivat kyytiä.
- Kaikista lääkkeistä jäi varmaan jonkin verran käyttämättä. Että siinä meni kyllä jonkin verran hukkaan maksettuja lääkkeitä, Lindholm päivittelee.

Annosjakelu toi tullessaan sosiaalisen tyhjiön

Annosjakelun tarkoitus on myös vapauttaa kotihoitajia varsinaiseen hoitotyöhön. Lindholmin kohdalla hoitajien käynnit kerran viikossa harvenivat kuitenkin lääkepussien pikaiseen tuontiin joka toinen viikko. Kotihoitajasta ei siis ole enää seuraksikaan.
- Nyt he tuovat vaan tähän lääkelaatikkoon tämän pakkauksen. Ennen he olivat aina jonkin aikaa, kun tekivät vähän enemmän hommia. Niin oli sitä seurusteluakin, mitä tämmöinen yksinäinen ihminen kaipaa, Lindholm toteaa.

Hinnoitteluun toivotaan muutoksia

Annosjakeluun siirtymisestä saadaan hyötyjä lääkityksen tarkistuksen ja potilasturvallisuuden kannalta. Mutta miten hinta vielä saataisiin kohdalleen, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura?
- Kyllähän tietenkin potilaan kannalta olisi tärkeää, että se palvelu olisi aina samansuuruinen riippumatta siitä, mistä apteekista palvelu hankitaan ja missä päin Suomea potilas asuu.
- Tällä hetkellä on vireillä prosessi ministeriön työryhmän ehdotusten puitteissa, joissa esitetään, että palvelumaksut tulevat valtakunnallisesti apteekeissa samalle tasolle, ja mietitään myös palkkion korvattavuuden perusteita ja myöskin korvattavuuden suuruutta, viittaa Peura maaliskuun lopulla julkaistuun avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän raporttiin.

Nähtäväksi jää, pitävätkö seuraavat päättäjät annosjakelun hinnoittelua niin tärkeänä asiana, että se on mukana hallitusohjelmassa.

Tiina Lappalainen, Kuningaskuluttaja, YLE Asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.