Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Markettien palvelut syynissä

Hypermarketit ovat niin isoja kauppoja, että jo tavaran löytämiseen saattaa tarvita myyjän apua. Tuotteesta täytyy myös joskus saada tietoa ostopäätöksen avuksi. Marketeissa palvelun saaminen voi kuitenkin olla tiukassa.

Hypermarketit ovat niin isoja kauppoja, että jo tavaran löytämiseen saattaa tarvita myyjän apua. Tuotteesta täytyy myös joskus saada tietoa ostopäätöksen avuksi. Marketeissa palvelun saaminen voi kuitenkin olla tiukassa.


Kuningaskuluttaja kauppapartio iski marketteihin

Kuningaskuluttaja värväsi kymmenen Kuluttajaliiton aktiivia kauppapartioon. Partion tehtävänä oli selvittää, saako marketeista palvelua.

Partio kävi kaupoissa kymmenellä eri paikkakunnalla. Kultakin paikkakunnalta valittiin tutkimuskohteeksi yksi suuri Citymarket ja yksi Prisma. Yhteensä marketteja oli siis 20.

Tutkimuksen kohteeksi päätyivät seuraavat kaupat: Helsingissä Itäkeskuksen Citymarket ja Prisma Itäkeskus, Jyväskylässä Seppälän Citymarket ja Prisma, Kuopiossa Citymarket Kolmisoppi ja kaupungin ainoa Prisma, Lappeenrannassa Citymarket ja Prisma, Oulussa Raksilan Citymarket ja Prisma, Rovaniemellä Citymarket ja Prisma, Seinäjoella Citymarket ja Prisma Jouppi, Tampereella Linnainmaan Citymarket Linnainmaa ja Prisma, Turussa Citymarket Länsikeskus ja Prisma Itäharju sekä Vantaalla Jumbon Citymarket Jumbo ja Prisma.

Ostoksille kauppapartio lähti maaliskuun toisella viikolla. Ensimmäisen kerran kaupassa käytiin hiljaiseen aikaan, tiistaina tai keskiviikkona aamupäivällä. Toisen ostosreissun samoihin kauppoihin kauppapartio teki ruuhka-aikaan eli lauantaina aamupäivällä.


Citymarket-ketju ei suostunut haastatteluihin

Kauppapartio kävi ostoksilla kymmenessä Citymarket-kaupassa ja kymmenessä Prismassa. Kuningaskuluttaja olisi halunnut molemmista ketjuista kauppiaita kommentoimaan oman kauppansa tapahtumia. Citymarket- ketjun johto ei kuitenkaan antanut kauppiailleen lupaa haastattelujen tekemiseen.

Prisma-ketjun ja sen kauppiaiden kanssa yhteistyö sujui mainiosti.


Löytyykö marketista myyjä?

Kauppapartion ensimmäinen tehtävä oli mitata, kuinka kauan marketissa kestää myyjän löytäminen.

Kello pantiin käymään kaupan pyöröportista läpi mennessä. Tiistain/keskiviikon ostosreissulla partio suuntasi askeleensa käyttötavarapuolelle päin, lauantaina ruokaosastolle. Kun ensimmäinen myyjä tuli vastaan, kellot pysäytettiin. Myyjien löytymiseen kuluvaa aikaa mitattiin yhteensä 40 kertaa.

Myyjät löytyivät melko nopeasti, kertoo Jyväskylässä partioinut Tuija Öystilä.
- Citymarketissa meni arkena noin yksi minuutti ja viikonloppuna viisi minuuttia. Prismassa oli suurin piirtein sama aika.

Jyväskylän minuutit vastaavat tilannetta melko hyvin tilannetta muuallakin maassa.

Myyjän löytyminen:

Min Kauppoja kpl
0-1 16
2-3 20
4 -5 4

Melko usein myyjä löytyi minuutin sisällä eli käytännössä heti. Kolmen minuutin aikana jo lähes kaikki myyjät olivat löytyneet. 4-5 minuutin etsintäaikoja oli vain muutama - lauantain kiireisimpään ruuhka-aikaan.

Hyvä tulos yllätti kauppapartion jäsenet.
- Joskus on joutunut odottamaan vähän pitempäänkin, että löytää myyjän, muisteli Tuija Öystilä.


Apua tavaran etsimiseen

Kauppapartion toisena tehtävänä oli selvittää, saako myyjältä apua tavaran etsimiseen. Lauantaina oli hukassa sitruunamehu. Keskellä viikkoa kyseltiin myyjiltä, missä ovat ulkolämpömittarit.

Aila Dündar-Järvinen Tampereelta koki kovia.
-Löysin heti tuosta sisääntulon edestä myyjän. Kysyin että missä on ulkolämpömittareita. Myyjä tokaisi, että niitä löytyy hyllyväli 15-16, tuolla ihan marketin perältä. Menin sinne, mutta ei niitä mittareita sieltä löytynyt, Aila kertoo.

Ja tarina jatkuu.
- No ajattelin sitten, että eipä tässä hätää: menen etsimään toista myyjää. Kävelin tuonne, missä on noita vihanneshyllyjä. Sieltä löytyi toinen myyjä, mutta hän ei ollut yhtään halukas neuvomaan eikä opastamaan - eikä tiennyt mittarin paikkaa. Menin sitten etsimään kolmatta myyjää, eikä hänkään tiennyt. Kaiken kaikkiaan kuudelta myyjältä jouduin kysymään, ennenkuin mittari löytyi, puolen tunnin etsimisen jälkeen, tilittää Aila.

Tampereen Linnainmaan Prisman johtaja Asta Kantola ihmettelee tapahtunutta.
- Positiivistahan tässä on se, että talosta löytyi kuitenkin kuusi myyjää, joilta kysyä, Kantola nauraa.
- En ole kuitenkaan tyytyväinen tähän meidän talon toimintaan.

Tampereen tapahtumat saattavat kertoa jonkinlaisesta erosta palvelukulttuurissa Prismojen ja Citymarkettien välillä.

Myyjän avuliaisuus:

Toimintatapa Citymarket 20 myyjää Prisma 20 myyjää
Vei tavaran luo 14 3
Kertoi tavaran paikan 6 14
Huitoi johonkin suuntaan - 3

Citymarkettien kahdestakymmenestä myyjästä peräti 14 vei asiakkaan kädestä pitäen etsityn tavaran luo. Prismoissa taas oli tapana kertoa asiakkaalle vain hyllyvälin numero tai muuten tavaran paikka. Muutaman kerran neuvominen oli pelkää huitomista oikeaan tai väärään suuntaan.

Prismajohtaja Asta Kantola miettii toimintatavan taustoja.
- Sellainen ohjeistushan meillä on, että jos on oletettavissa, että asiakas löytää tuotteen hyllyvälinumeron kertomalla, niin silloin hänet voidaan päästää sinne yksin. Mutta jos on epäilys, että asiakas ei löydä tuotetta ja asiakas sanoo, että hän tarvitsee apua, niin silloin mennään näyttämään. Myyjälle jätetään maalaisjärjen käyttöä ja pelivaraa, että miten hän toimii siinä tilanteessa.

Samaan tapaan toimitaan muissakin Prismoissa. Lienevätkö Citymarketeissa erilaiset ohjeet?


Saako tuotteista tietoa?

Kauppapartio tutki myös, saako myyjiltä tietoa tuotteista. Keskellä viikkoa partio seikkaili ruokaosastolla. He kysyivät myyjiltä, sopiiko väkiviinaetikka keliaakikolle.
- Kerroin myyjälle, että minulle on tulossa kylään tuttava, joka on keliaakikko. Katsoin, että väkiviinaetikka on valmistettu viljaviinasta ja kyselin sitten, että sopiiko se keliaakikolle, kertoo Tuija Öystilä Jyväskylässä, Seppälän Prismassa.

- Myyjä tuumasi, että kun se on valmistettu viljaviinasta, niin se on valmistettu Koskenkorvasta. Hän kysyi, että juoko tuttavani Koskenkorvaa? Vastasin hänelle, että en tiedä. Myyjä kehotti sitten kysymään tältä tuttavalta, että käykö hänelle etikka taikka soittamaan Rajamäen (etikan valmistaja) numeroon, joka on pullon kyljessä, jatkaa Tuija.

Väkiviinaetikka sopii keliaakikon ruokavalioon. Vaikka valmistajan puhelinpalvelu oli ostoshetkellä kiinni, asian olisi voinut helposti selvittää valmistajan internet- sivuilta tai muuten netissä googlaamaalla.

Kauppiaan mukaan myyjä toimi vastoin ohjeita.
- Työnantajan edustajana sanon, että kaikille on annettu samat ohjeet: asiakasta ei jätetä pulaan missään vaiheessa, vakuuttaa PT- päällikkö Simo Ruusuvirta Seppälän Prismasta.
- Tässä tapauksessa se on varmaan ollut myyjästä kiinni, että hän ei ole vienyt asiakaspalvelutilannetta täysin loppuun, Ruusuvirta vakuuttaa.

Marketeissa myyjien velvollisuuksiin kuuluu mm. hyllyjen täyttäminen. Se näyttääkin vievän henkilökunnan ajasta ison osan. Mahtaako myyjillä olla aikaa lähteä hyllyn vierestä takahuoneeseen vaikkapa internettiä selaamaan?
- Kun asiakas tarvitsee henkilökohtaista palvelua, niin meillä on aikaa, vakuuttaa Ruusuvirta.

Lauantaina tiedonhankinta jatkui. Kauppapartio etsi kustakin kaupasta vaatteen, jossa ei ollut kerrottu valmistusmaata. Sitten he kysyivät myyjiltä, missä vaate on valmistettu.
- Myyjä vastasi, että nykyään ei tarvitse enää ilmoittaa valmistusmaata, ainoastaan valmistuttaja riittää. Mutta arveli sitten, että jostain Kaukoidästä... Että niine hyvineni sitten jäin.kertoo Aila Dünder-Järvinen Tampereella, Linnainmaan Citymarketissa.

Linnainmaan Prismassa vastaus oli vielä tylympi: myyjä sanoi, että vaatteen valmistusmaata ei ole mahdollista selvittää lainkaan!

On totta, että vaatteen valmistuspaikkaa ei ole pakko kertoa. Myyjä pystyisi kuitenkin halutessaan ottamaan asiasta selvää.
- Myyjä ottaa yhteyttä meidän hankintayhtiöömme ja kysyy sieltä alkuperämaan, kertoo Asta Kantola Prismojen toimintatavasta.
- Tosin hankintayhtiöön voi soittaa vain 8-16. Jos on ilta tai viikonloppu, myyjä pyytää asiakkaan yhteystiedot ja soittaa perään (kun asia selviää), jatkaa Kantola.

Samaan tapaan myyjät voisivat toimia myös Citymarketeissa.

Kaiken kaikkiaan tiedon saaminen oli marketeissa hankalaa. Kun kahden päivän tulokset laskee yhteen, käy ilmi, että Citymarketeissa tietoa tuotteista sai tuskin koskaan. Prismoissa oli hiukan enemmän yritystä: viisi myyjää löysi vastauksen asiakkaan tekemään kysymykseen ja yksi lupasi selvittää asian ja soittaa asiakkaalle myöhemmin.

Tiedon hankkiminen:

Citymarket 20 myyjää Prisma 19 myyjää
Myyjä löysi vastauksen 2 5
Myyjä lupasi selvittää - 1
Vastausta ei löytynyt 18 13

Kun tulos on tämä, kanttaako marketeissa yleensä kyselläkään mitään? Ainakin kauppiaan mielestä aina voi kysyä!
- Hypermarketit perustuvat ns. autettuun itsepalveluun eli palvelutaso ei varmasti ole samanlainen kuin tavaratalossa. Mutta ei mikään minusta estä kysymästä näitä asioita, sanoo Asta Kantola Linnainmaan Prismasta.
- Vastauksia ei välttämättä tule kuin tykin suusta, mutta totta kai niitä pyritään selvittämään mahdollisuuksien rajoissa.


Parhaan palvelun market löytyi Oulusta

Kuningaskuluttaja haluaa myös palkita hyvän palvelun marketit. Yhden päivän tulos voi olla sattumaa – niinpä annamme pisteitä vain, jos kauppa onnistui molempina testipäivinä.

Nopeuspisteet saa, jos myyjä löytyi molempina testipäivinä nopeasti, minuutissa tai alle. Tämä onnistui Oulussa, Raksilan Citymarketissa.

Avuliaisuuspisteet tulevat siitä, että molempina testipäivinä myyjä lähti näyttämään asiakkaalle tavaran paikan. Tässä onnistuttiin Jyväskylässä Seppälän Citymarketissa, Lappeenrannassa seka Citymarketissa että Prismassa, Oulussa Raksilan Citymarketissa, Seinäjoella Citymarketissa ja Tampereella Linnainmaan Citymarketissa.

Tietopisteet kauppa ansaitsee, jos asiakkaan kysymä tieto selvisi kumpanakin testipäivinä. Tästä suoriutui ainoana Prisma Itäkeskus Helsingissä.

Parhaan palvelun markettina palkitsemme tästä joukosta Oulun Citymarket Raksilan. Vaikka tietoa tuotteista ei saanut, Citymarket Raksilan myyjät olivat saapuvilla ja valmiita auttamaan.

Virpi Väisänen/Kuningaskuluttaja, Kuningaskuluttaja Yle Asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.