Hyppää pääsisältöön

Vadelmaveneellä kansankotisatamaan

Nauraminen on ihanaa. KOM-teatterin uutuus, Miika Nousiaisen samannimisestä romaanista sovitettu Vadelmavenepakolainen antaa siihen erinomaisen tilaisuuden. KOMin lavalla nähdään ilakoivasti näytelty ja älykäs komedia.

Juho Milonoff on Mikko Virtanen. Kuva Laura Malmivaara.Arn-Henrik Blomqvistin ohjaaman ja sovittaman esityksen huumori nousee Nousiaisen kirjan briljantin yksinkertaisesta perusasetelmasta. Päähenkilö on alemmuudentuntoinen suomalainen mies, Mikko Virtanen, joka haluaa palavasti tulla ruotsalaiseksi. Tätä teemaa varioimalla tarina kulkee juoheasti alusta, Thaimaan ruotsalaisten kansoittamilta hiekkarannoilta, parituntisen hullunmyllyn loppuun saakka.

Ohjaaja Blomqvistilla on läheinen suhde aiheeseen: onnekas suomenruotsalainen on käsiohjelman mukaan ”saanut puhuttua itselleen oikean ruotsalaisen vaimon.”

Mikko Virtanen on sisäistänyt sosiaalidemokraattisen kansankodin ihanteet paremmin kuin aidot ruotsalaiset. Hänen kotialttarillaan patsastelevat niin Olof Palme, Pekka Töpöhäntä, Bernadotten kruunupäät kuin Abbakin. Postilaatikosta tipahtaa Svenska Dagbladet, yllä on Filippa K:n neule, lasissa Skåne Akvavit. Ruotsissa vaan kaikki on paremmin. Hankala sitä on kiistää – varsinkaan, kun huomaa istuvansa katsomossa yllään Acnea ja Tiger of Swedeniä...

Tarinan iso käänne syntyy, kun Mikko tapaa tukholmalaisessa baarissa masentuneen ruotsalaisen, itsemurhaa hautovan Mikael Anderssonin. Miesten toiveet kohtaavat, ja niin Mikon päättäväisten silmien eteen avautuu kammottava – mutta silti ruotsalaiseen tyyliin yhdessä neuvoteltu ja lämminhenkinen – mahdollisuus jatkaa elämäänsä ihka oikeana göteborgilaisena Mikaelina. Mikko-Mikael saa osansa ruotsalaisesta työpaikkademokratiasta, naapurien yhteisöllisyydestä, lempeästä ja rakentavasta vanhemmuudesta. Ah!

Juho Milonoff ja Eeva Soivio tanssivat, Niko Saarela laulaa. Kuva Laura Malmivaara.Komedia ei onnistu ilman ketteriä, rytmitajuisia näyttelijöitä. KOMissa päähenkilöä näyttelee Juho Milonoff, muissa rooleissa ahertavat Niko Saarela ja Eeva Soivio. Milonoff on huiman hauska tarmokkaana kansallisuustransu-Virtasena, ja Saarela sekä Soivio loistavat monissa hilpeissä hahmoissaan. Yksi herkullisimmista hetkistä syntyy, kun Virtanen siteeraa Bo Kaspers Orkesterin hellää hittiä ”Undantag”. Niko Saarela tanssii taustalla pehmeän eläytyvästi, ja katsomo vääntelehtii naurusta.

Vadelmavenepakolainen on myyty loppuun tältä keväältä, nyt myydään kuulemma jo loppuvuoden lisäesityksiä. Kannattaa pitää kiirettä jos haluaa liput. Hyvällä naurulla tuntuu olevan kysyntää.

 


KOM-teatteri: Vadelmavenepakolainen. Alkuteos Miika Nousiainen. Sovitus ja ohjaus Arn-Henrik Blomqvist, lavastus Kaisa Rasila, puvut Riitta-Maria Vehman, valot Kari Vehkonen: Rooleissa Juho Milonoff, Niko Saarela ja Eeva Soivio.

 

Penkkitaiteilija

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri