Hyppää pääsisältöön

Mämmistä voi myös tykätä

Pääsiäisen perinneherkku vaatii tuntikaupalla aikaa valmistuakseen. Lopputulos herättää monenlaisia tunteita. Mämmiä sekä vihataan että rakastetaan.

Mämmi on maailmalla kohtalaisen tuntematon perinneherkku, jonka EU-parlamentti on nostanut lisäaineettomien alkuperäisruokien listalle hanhenmaksan ja fetajuuston rinnalle. Satu Hassi ja Heidi Hautala maistelevat mämmiä ja arvelevat sen tuntemuksen lisääntyvän ajan myötä myös Suomen ulkopuolella.

Tunisialainen Ahmed Ladarsi maistoi mämmiä ensi kerran yli kolmekymmentä vuotta sitten, ja kertoo sen olleen rakkautta ensimaistelulla.

Eniten Ladarsia harmittavat ruokapöydässäkin herkun ulkomuodosta lohkaistut vitsit, ja se, että jokainen vitsinikkari luuli olevansa ensimmäinen vitsin kertoja. Ladarsi tiivisti rakkauden mämmiin kirjaksi. "Mämmi" esittelee yli 80 makeaa ja suolaista ruokaohjetta.

Videolla Ladarsi seisoo keväthangessa ja hämmentää perinneherkkua lähes itsensä mittaisella puukauhalla. Hän kertoo toimittajalle, että ruisjauhot, maltaat ja vesi ovat kiehuneet omakotitalon pihalla avotulella eilisestä saakka.

Mämmin valmistaminen on aikaavievä prosessi. Ainesten sekoittaminen ja keittäminen vievät vähintään kolmesta viiteen tuntia, jonka jälkeen herkku paistuu kolmisen tuntia uunissa.

Pitkäperjantaina ei ennen vanhaan menty kylään eikä tehty tulta, vaan syötiin eilispäivän tähteitä. Mämmi valmistettiin etukäteen, sillä se säilyi päiväkausia.

Kuningaskuluttajan "kolmen kovaa" testaavat viittä erilaista mämmiä Saarioisilta, Kymppimämmiltä sekä Portilta. Testimämmit arvioidaan sokkona, sekä kermalla ja ilman. Testiryhmän Marko Karjalainen syö mämmiä ensimmäistä kertaa elämässään.

Testiryhmän suosikiksi selviytyy Saarioisten valmistama herkku, joka Marjokaisa Piiroisen mielestä on "just sellaista kuin mämmin pitäiskin olla." Portin tavallista mämmiä raatilaiset luonnehtivat varsinaiseksi mämmitiivisteeksi, joka kaipaisi litran verran vettä joukkoon.

Testiryhmä antaa synninpäästön perinneruoalle, joka on ulkomuotoonsa syytön. Kokematonkin mämminmaistaja toteaa: "Eikä se niin pahalta edes näytä."

Juha Mieto oppi pitämään mämmistä jo lapsena. Radiohaastattelussa vuodelta 2014 Mieto kuvailee innostustaan mämmiin, sekä kertoo oikeaoppisen tavan mämmistä nauttimiseen.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto