Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Otto pankkiautomaattien Plan lahjoituskampanja

Pankkiautomaatteihin ilmestyi huhtikuussa lahjoituskampanja, joka oli kansainvälisestikin uusi tapa kerätä rahaa. Otto-pisteillä rahaa nostaessa automaatti kysyi, haluatko lahjoittaa euron kehitysmaiden tyttöjen auttamiseen. Kampanja herätti jopa suuttumusta. Terhi Simolan haastattelussa Kirsi Mettälä kehitysyhteistyöjärjestö Planista ja Jyri Marviala Otto-pisteitä ylläpitävästä Automatiasta. Haastattelua seuranneella viikolla kampanja keskeytettiin.

Yllättikö kriittinen vastaanotto?

Jyri Marviala: Suuri määrä saamastamme palautteesta on positiivista, eli lahjoitettujen eurojen määrä. Siihen suhteutettuna kriittisen palautteen määrä on pieni.

Kirsi Mettälä: Me järjestössä olemme tottuneet siihen, että kansalaiskeskustelua käydään. Olemme tyytyväisiä, että tämä on herättänyt paljon keskustelua. Se myös auttaa valmistautumaan tilanteeseen automaatilla.

Ilmiö on siis uusi. Olisiko kampanjan toteutuksen pitänyt olla selkeämpi? Selkeät kyllä- ja ei-painikkeet puuttuivat.

Jyri Marviala: Olemme yrittäneet tehdä lahjoitusnäytöstä selkeän ja myös täyttää juridiset vaatimukset. Siinä on eritelty, mitä asiakas hyväksyy: tietyn nostosumman ja lisäksi hän hyväksyy tai hylkää lahjoituksen. Maksupalvelulaki edellytti meiltä sitä, että erittely näkyy näytöllä, eikä pelkästään kyllä tai ei lahjoitukselle.

Jos vahingossa lahjoittaa, voiko rahan saada takaisin?
Jyri Marviala: Totta kai. Olemme yrittäneet tehdä sen mahdollisimman helpoksi. Pankki on luonteva kanava, joka voi hoitaa palautuksen. Asiakkaalla on myös oikeus ottaa suoraan Automatiaan yhteyttä. Tarvitsemme asiakkaan tilinumeron ja tapahtuman ajan ja paikan.

Paljonko rahoja on haluttu takaisin?

Jyri Marviala: Vahingossa lahjoitettuja euroja on pyydetty takaisin muutama päivässä. Sen sijaan lahjoituksia tehdään parituhatta kappaletta tunnissa.

Eli mikä on kokonaissumma tähän mennessä?

Kirsi Mettälä: Jos tämä vauhti jatkuu normaalina automaattipäivänä, ollaan varmaan miljoonassa eurossa kuukauden kampanjan päätyttyä.

Jos jokainen Otto-automaateilla asioiva euron lahjoittaisi, paljonko rahaa kertyisi?

Kirsi Mettälä: Hurja määrä. 15 miljoonaa käyntiä on automaateilla kuukausittain. Silloin oltaisi keräysennätyksessä. On hyvä, jos joka kymmenes haluaa osallistua kampanjaan.

Lahjoittajaa kiinnostaa, paljonko lahjoitetusta eurosta menee varsinaiseen kohteeseen ja paljonko keräyskuluihin?

Kirsi Mettälä: Planin työssä aina 80 prosenttia menee ohjelmatyöhön ja 20 prosentilla katamme kaikki kulut. Tietenkin kulujen osuutta voidaan pienentää löytämällä tehokkaita muotoja tehdä keräyksiä.
Meidän ehdoton tarkoitus on se, että Otto-lahjoituksen täytyy olla kustannuksiltaan tehokkaampi tapa. Tässä on vähemmän kustannuksia kuin muussa tavassa tehdä keräys.

Julkistatteko te kulut ja tuotot, kun keräys on loppu?

Kirsi Mettälä: Aina julkistamme rahankeräysluvan ja sen vaatimusten mukaisesti kaikki keräyksiin liittyvät asiat.

Jyri Marviala: Me teetämme kaikki eurot kokonaisina Planille, he kattavat toteutuksesta aiheutuvat kulut.

Onko vaarana, että kampanjan herättämä ärtymys kääntyy Plania vastaan?
Kirsi Mettälä: En usko. Suomalaiset ymmärtävät, miten tärkeällä asialla tässä ollaan. Tyttöjen koulutus on tehokkain tapa ehkäistä köyhyyttä maailmassa.

Pankkiautomaateilla on jo nähty mainoksia ja nyt tämä kampanja, mitä on odotettavassa seuraavaksi?

Jyri Marviala: Nyt jo siellä on mahdollisuus ladata puheaikaa tai pre paid -laajakaistaliittymää. En uskalla luvata muuta kuin että 3. toukokuuta alkaen siellä on vanha tuttu Otto vanhoine palveluineen.
Keräyskampanja on määräaikainen. Sen jälkeen palataan normaaliin päiväjärjestykseen, kunnes ehkä joskus jotain uutta voimme asiakkaille tarjota.

Haastattelun jälkeisellä viikolla Plan ja Automatia keskeyttivät varainkeruukampanjan yleisön ja Kuluttajaviraston havaitsemien ongelmien vuoksi.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.