Hyppää pääsisältöön

Sota syttyy - kansa kortille

Sokeri ja kahvi olivat talvisodan alla ensimmäisiä säännösteltäviä elintarvikkeita. Vaikka Suomessa ei uskottu sodan alkavan, maassa kuitenkin laadittiin suunnitelmia pahimman varalle.

Maan hallituksessa varustautumisen tarpeellisuudesta riideltiin ajoittain kiivaastikin.

Samaan aikaan kun Suomessa toteutettiin lokakuussa 1939 armeijan liikekannallepano YH:n eli ”ylimääräisen harjoituksen” nimellä, aloitettiin maassa myös elintarvikkeiden säännöstely. Lokakuun puolivälissä kortille joutuivat kahvi ja sokeri.

Leipävilja joutui kortille keväällä 1940. Pahin tilanne koettiin vuonna 1942 jatkosodan aikana, jolloin juuri mitään ei saanut ilman korttia.

Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden säännöstelystä vastasi syyskuussa 1939 perustettu kansanhuoltoministeriö, joka päätti korttiannosten suuruudesta ja korttien jaosta.

Kansanhuollon tehtävä oli vaikea. Kuluttajat valittivat korttiannosten pienuudesta ja tuottajat nurisivat siitä, että luovutettavien tuotteiden määrät olivat liian suuria.

Kansanhuoltoministeriö jatkoi toimintaansa vuoteen 1950 asti. Säännöstely päättyi kokonaan kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1953, jolloin maahan tuotiin jopa hedelmiä.

Ensimmäisenä kansanhuoltoministerinä toimi Rainer von Fieandt, joka oheisessa ohjelmassa muistelee ministeriön perustamista ja säännöstelyn haasteita.

Teksti: Reijo Perälä

Lisää ohjelmasta

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto