Hyppää pääsisältöön

Lääkitty mieli

Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Hoitona ovat yhä useammin lääkkeet, joita käytetään mitä moninaisempiin ongelmiin. 1980-luvulla masennuksen lääkehoidon mullisti Prozac ja muut niin kutsutut onnellisuuspillerit, joiden käyttö on kasvanut jatkuvasti.

Psyykenlääkkeillä hoidetaan nykyään monia eri vaivoja aina psykooseista bulimiaan. Masennuslääkkeiden lisäksi Suomessa käytetään laajalti ahdistus- ja unilääkkeitä, sillä ahdistuneisuus ja unettomuus ovat yleisiä oireita lähes kaikissa psykiatrisissa häiriöissä.

Mielenterveyshoidon lääkekeskeisyydestä ollaan väännetty kättä aina lääkkeiden käytön yleistymisestä lähtien. Psykiatrian yhteyksiä kaupallisiin lääkeyhtiöihin on moitittu ja lahjontaa muistuttavat lääke-esittelyt herättäneet keskustelua.

Uutta tutkimustietoa masennuslääkkeistä

Tuore suomalaistutkimus on löytänyt masennuslääkkeistä uusia vaikutusmekanismeja. Tutkimuksissa on havaittu lääkkeiden muovaavan hermoverkkojen toimintaa. Masennuksen hoidon onnistuminen pystytään toteamaan myös aivokuvista. Muutokset ovat samankaltaisia hoidettiinpa potilasta sitten lääkkeillä tai psykoterapiassa. Aivojen ja mielen välinen yhteys on edelleen psykiatrian suurimpia arvoituksia.

Mielialalääkkeistä on moneksi

Masennuslääkkeistä haetaan apua myös mm unettomuuteen, migreeniin ja tupakkariippuvuuteen. Ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on sitä mieltä, että lääkkeiden käyttöä voitaisiin vielä tehostaa Suomessa.

Lääkehoito ei yksin riitä

Katri Kemppaisen masennus sai alkunsa epäonnistuneesta selkäleikkauksesta, jonka seurauksena hänestä tuli kipupotilas. Katri uskoo, että masennuslääkkeistä voi olla apua toipumiseen alkuun pääsyssä.

Psykiatri Pekka Laine Oulun yliopistollisesta sairaalasta harmittelee psykoterapeuttisen hoidon olevan vain harvoille mahdollista. Lyhytkin terapia maksaa helposti tuhansia euroja, mutta masennuslääkkeitä voi saada viidellä eurolla useaksi kuukaudeksi. Laine kokee kuitenkin vaarallisempana rauhoittavien lääkkeiden käytön, jotka voivat säännöllisesti käytettynä jopa estää kuntoutumisen, sillä ne haittaavat uuden oppimista, muistamista ja oivaltamista.

Masennuksen hoito lääkekeskeistä

Masentuneille tarjotaan helposti pelkkiä masennuslääkkeitä, vaikka hoidoksi tarvittaisiin ensisijaisesti psykoterapiaa. Syynä ovat heikentyneet resurssit ja puuttuva masennuksen hoito- ja kuntoutusjärjestelmä.

Mitä psyykenlääkkeillä tavoitellaan?

Mielialalääkkeiden käyttö on kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut. Kaikille eivät mielialalääkkeet sovi, eivätkä kaikki halua niitä syödä. Vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia hoitoja ei tarjota. Johan Mångård kertoo omasta sairastumisestaan masennukseen ja hoidosta. Lisäksi pohditaan mitä hyvä mielialan tai masennuksen hoito.

Psyykenlääkkeitä syödään Suomessa kuin leipää

Toimittaja Jouni Tervo kokeilee kuinka helppoa on saada masennuslääkkeitä. Hän käy viidellä helsinkiläisellä yleislääkärillä valittamassa unettomuutta, väsymystä ja työuupumusta. Viidestä lääkäristä neljä kirjoittaa psyykelääkereseptin heti ensimmäisen käynnin perusteella.

Psykoosia voidaan hoitaa ilman kovia lääkkeitä

Psykoosia voidaan hoitaa ilman kovia psyykelääkkeitä. Keroputaan sairaalassa Torniossa ollaan vahvat lääkkeet vaihdettu menestyksekkäästi terapeuttiseen hoitoon ja potilaan ammattimaiseen tukemiseen.

Onnellisuuspillereitä Amerikasta

Masennuslääkkeet keksittiin jo 50-luvulla, mutta 80-luvulla alettiin kehitellä ns. kolmannen sukupolven masennuslääkkeitä, joista ensimmäisenä markkinoille tuli Prozac. Suomessa näitä SSRI-lääkkeitä alettiin käyttää 90-luvulla. Ne saivat lempinimen "onnellisuuspilleri", sillä niiden luvattiin auttavan masennukseen ilman ikäviä sivuvaikutuksia. Kynnys aloittaa lääkitys madaltui huomattavasti. Ylilääkäri Antti Liikanen kertoo miten lääkkeet vaikuttavat ja mitä haittavaikutuksia niillä on.

Tietolaatikko

Psyykenlääkkeet voidaan jakaa käyttötarkoituksensa mukaisesti viiteen eri ryhmään, jotka ovat antipsykoottiset-, depressio-, mieliajantasaaja-, ahdistus- ja unilääkkeet.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan (2011) joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Vuonna 2010 noin 700 000 suomalaista käytti vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Noin joka kymmenes aikuinen käytti jotakin psyykenlääkettä säännöllisesti.

Mielenterveysongelmista yleisimpiä ovat depressio, skitsofrenia, päihderiippuvuus, dementioihin liittyvät mielenterveysongelmat ja ahdistuneisuushäiriöt. Oman aikamme tyyppioireyhtymä on työuupumus (ns. burn out), sijoittuu ahdistuneisuuden ja depressioiden välimaastoon.

Lähde: Terveyskirjasto

Yleisyytensä ja vaikutuksensa vuoksi masennus on yksi merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmia. Masennuksen perimmäisistä syistä on erilaisia näkemyksiä, mutta sen on havaittu ilmenevän aivoissa biokemikaalisina muutoksina, joihin mm. masennuslääkkeillä yritetään vaikuttaa.

Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.

Ensimmäinen neurolepti (klorpromatsiini) otettiin Suomessa käyttöön 1950-luvulla, trisykliset masennuslääkkeet 1960-luvulla, atyyppinen neurolepti klotsapiini 1980-luvulla, SSRI-masennuslääkkeet (serotoniinin takaisinoton estäjät), uudet masennuslääkeryhmät 1990- ja 2000-luvulla.

Lähde: Wikipedia

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto