Hyppää pääsisältöön

Petri Räisänen, astangajoogan kansainvälinen supertähti

Suomalainen joogaguru Petri Räisänen vannoo fyysisen ja yksinkertaisen astangajoogaharjoituksen nimeen. Entisestä punkbändin rumpalista tuli syvästi kunnioitettu ja maailmankuulu joogaopettaja sekä henkiparantaja.

Räisänen perusti ystävänsä Juha Javanaisen kanssa Astangajoogakoulun Helsinkiin vuonna 1997. Hän oli jo muutaman vuoden ajan pyörittänyt omaa luontais- ja vaihtoehtohoitoihin keskittynyttä kauneushoitolaansa.

Entiselle punkkarille ja jääkiekkoilijalle fyysisesti rankka astangajooga tuntui omimmalta. Ajan myötä astangajoogasta on tullut Räisäselle "sitä tavallista joogaa".

Rauhaa ja itsevarmuutta säteilevän Räisäsen suosio ei ihmetytä: veistoksellisella ulkomuodolla on epäilty olevan suurikin vaikutus joogakurssien suosioon.

Astangajoogan suosio kasvattaa myös joogaopettajien tunnettavuutta. Joogakoulun perustamisen jälkeen Räisänen on ehtinyt muun muassa julkaista kirjan ja kiertää opettamassa ympäri maailmaa levittäen astangan ilosanomaa.

Puhtaasta mielestä haaveileville Räisänen suosittelee astangaharjoituksia, kasvisruokavaliota sekä yksinäisyydestä nauttimista. Hänen mukaansa levottomuuden ja yksinäisyyden tunteet voi helposti kääntää voimavaraksi, sillä hiljaisuus ja rauha ovat luonnollinen osa jokaista ihmistä.

Teksti: Sanna-Katja Pohjalahti

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto