Hyppää pääsisältöön

Britannian tuleva kuningatar Elisabet ja prinssi Philip vihitään

Britannian kruununprinsessa Elizabeth ja Kreikan prinssi Philip vihittiin 20. marraskuuta 1947. Morsian kruunattiin kuusi vuotta myöhemmin kuningatar Elisabet II:ksi.

Prinssi Philip on Kreikan kuninkaan Yrjö I:n pojanpoika, mutta luopunut oikeudestaan Kreikan kruunuun. Prinssi olikin sopiva puoliso tulevalle kuningattarelle, sillä häntä oli nuoruudessa koulutettu kuninkaan edustustehtäviin. Avioliiton myötä Philip Mountbatten sai Edinburghin herttuan arvonimen.

Hääparilla oli jo ennen avioliiton siteitä sukulaissuhteita, sillä Elisabet ja Philip ovat pikkuserkuksia. Britannian kuningatar Viktoria on kummankin isoisoisoäiti.

Tuleva kuningatar ja prinssi Philip vihittiin Lontoon Westminster Abbeyssa. Kyseessä olivat ensimmäiset kuninkaalliset häät sitten toisen maailmansodan. Häähumu toikin kaivattua juhlatunnelmaa, ja Lontoon kadut täyttyivät riemuitsevista väkijoukoista. Sodanjälkeisissä tunnelmissa Philipin siskoja ei kuitenkaan voitu kutsua häihin, sillä nämä olivat naimisissa saksalaismiesten kanssa.

Elisabet ja Philip saivat ensimmäisen lapsensa prinssi Charlesin vuosi häidensä jälkeen. Prinsessa Anne syntyi 1950, prinssi Andrew 1960 ja nuorimmainen prinssi Edward vuonna 1964.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto