Mehupaasto – hyötyä vai haittaa?

Mehupaaston puolesta puhuu moni. Syömättömyys keventää oloa, keho puhdistuu ja energisyys lisääntyy. Mutta mitä kehossa tapahtuu mehupaaston aikana ja miten on, onko paastosta enemmän hyötyä vai haittaa?

Paastolle kevään kynnyksellä

– Kevättä kohen, ku mennään, niin sitä haluaa parannella elämäntapoja. Oon kerran tai kaksi kertaa vuodessa paastonnu, niin nyt on taas aika, kertoo oululainen Tiina Heikkilä päivää ennen paaston aloittamista.

Tiinan tarkoitus on juoda viikon ajan erilaisia, kaupasta ostettuja ja itse tehtyjä, kasvis- ja hedelmämehuja sekä kasvislientä. Kiinteää ruokaa paastoviikon ohjelmaan ei kuulu laisinkaan. Mehujen lisäksi päiviin kuuluu kevyttä urheilua.

– Joka päivä pitäis käyä tunnin kävelylenkki ulkona ja sitten aattelin, että jos kävis kokeileen jotaki venytystunteja jossain salilla. Semmosta harmoonista, Tiina naurahtaa.

Mutta mikä ihme saa nuoren naisen jättämään ruoan viikoksi ja ryhtymään paastolle?

– Sais vaan niin ku kehoa puhistettua ja sitten oon lukenu, että vois yleiskuntoa nostaa tuo paasto, niin kokkeillaan, jos se auttais, Tiina kertoo motiiveistaan.

Mitä sanoo ravitsemusterapeutti?

– Yleiskuntoa paasto ei nosta, pikemminkin se laskee sitä, toteaa ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen Ravitsemusaakkosista.

Orreveteläinen huomauttaa saman tien, ettei paasto myöskään ole missään nimessä laihdutuskeino. Ja jos paastolle alkaa, pitää se osata myös lopettaa ajoissa.

– Ravitsemuksellisesti katsoen en kyllä suosittelisi yli viikon paastoa. Kyllä sillon, jos hakee siitä semmosta puhdistautumista ja mielenterveydellistä hyötyä, niin viikossa ehtii jo ne tapahtua. Sen jälkeen ravitsemustila alkaa kyllä heiketä aika radikaalisti.

Aineenvaihduntakeikaus

Tavallisesti suurin osa ihmisen nopeasta energiantarpeesta tyydytetään hiilihydraateilla, proteiinia energiantarpeeseen käytetään hyvin vähän. Rasvaa elimistö käyttää sitten, kun hiilihydraattivarastot ovat loppuneet. Näin tapahtuu esimerkiksi pitkäkestoisen urheilusuorituksen aikana, mutta myös paastossa.

– Tässä paastossa tapahtuu sellanen keikaus, että hiilihydraattiaineenvaihdunnan puolelta siirrytään sinne rasva-aineenvaihdunnan puolelle. Ensimmäisen kahden paastopäivän aikana kaikki elimistön hiilihydraattivarastot käytetään energiaksi ja sen jälkeen tapahtuu tämä energiaravintoaineen muutos. Sitten elimistö alkaa käyttää rasvakudosta, Orreveteläinen selittää.

– Osittain paaston aikana aletaan käyttää myös lihaksia energianlähteenä. Meidän aivot tarvitsevat esimerkiksi glukoosia eli rypälesokeria energiaksi ja aivot ottavat paaston aikana glukoosin sitten sieltä lihaksista, Eija Orreveteläinen täsmentää.

Kolmas paastopäivä

– Tosi energinen olo! Herään aamullakin jo kuuden aikaan ennen kellonsoittoa, Tiina Heikkilä naurahtaa.

Tiina ensimmäiset paastopäivät ovat sujuneet mallikkaasti. Parinsadan kalorin energiamäärällä Tiina jaksaa opiskella päivät ja käydä vielä lenkkeilemässäkin. Vaivatonta paastoamista Tiina selittää hyvällä valmistautumisella.

– Eka paasto oli vähän hankala. Oli hirveä nälkä enkä oikeen osannu laskeutua siihen paastoon. Tää on ollu paljon helpompi, ku osasin ehkä valmistautua fyysisesti ja henkisesti tähän paremmin. Osasin keventää ruokavaliota paljon aiemmin.

Tiina Heikkilä kevensi ruokavaliotaan jo hyvissä ajoin ennen paastoviikkoa. Noin viikon ajan ruokavalioon kuului marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Vasta sen jälkeen oli aika aloittaa mehujen juonti.

Paastoviikon päiväohjelmaan Tiinalla kuuluu mehujen, kasvisliemen sekä paastoteen lisäksi pari litraa vettä. Kun tahto on kova, pelkillä mehuilla pärjää hyvin, mutta mielitekojakin on.

– Tietenki haluttaa kaikkea, eilenkin kun kaverit söi pannukakkua, niin kyllähän siinä ois teheny mieli. Ja haluttaa leipoa ja syöttää muita herkuilla, Tiina naurahtaa.

Mehujen lisäksi päivittäinen suolihuuhtelu kuuluu paastoajan rutiineihin. Huuhtelun pitäisi puhdistaa kehoa sekä helpottaa oloa. Ellei suolta puhdisteta, imeytyy elimistön kuona-aineita suolistosta takaisin energiaksi aiheuttaen pääkipua ja pahaa oloa. Näin ainakin kerrotaan.

Ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen on asiasta toista mieltä.

– Se on varmaan tämmönen uskomus kehon puhdistautumisesta. Ei sellaista tapahdu paaston aikana. Ei se ole fysiologisesti mahdollista. Kyllä sillä suolihuuhtelulla tekee omalle elimistölle enemmän hallaa. Siinä menee suolistomikrobisto sekaisin ja paaston jälkeen suolistotoiminnan normalisoituminen voi viedä useitakin viikkoja.

Sivuoireita

Palelu ja pääkipu ovat yleisiä paasto-oireita. Suurin syy näihin oireisiin on vähäinen energiansaanti. Paaston jatkuessa voi esiintyä myös ohimenevää hiustenlähtöä, ihon kuivuutta sekä ummetusta.

Vaikkakin Tiina Heikkilän paasto on sujunut hienosti, on eteen tullut välillä myös lieviä negatiivisia asioita. Palelun ja ajoittaisen huteran olon lisäksi esiintyi muitakin sivuoireita.

– Kyllä siellä jotaki elimistössä tapahtuu. Tuntuu, että henki haisee pahalle ja kieleen alkaa muodostuun semmosta valkosta massaa, peitettä, Tiina kertoo.

Eija Orreveteläinen tietää, mistä oireet johtuvat. Kyseessä on ketoositila, elimistön fysiologinen reaktio siihen, että hengissä säilyminen jatkuisi pitempään.

– Kun elimistössä ei ole energiaksi käytettävää glukoosia, niin rasvakudoksesta vapautuu rasvahappoja, joita tietyllä tavalla hajotetaan. Hajotuksen aikana syntyy sitten näitä ketoaineita ja orgaanisia happoja. Elimistö pystyy sitten käyttämään näitä ketoaineita ravinnokseen.

– Joillekin ketoositila on erittäin miellyttävä. Esimerkiksi näläntunne voi hävitä kokonaan, Orreveteläinen jatkaa.

Kevyt olo

Tiina Heikkilän viikon mittainen mehupaasto on nyt ohi.

– Hyvin on paastoviikko menny. Parasta on tietenki se, että tuntee olonsa silleen kevyeksi ja energiseksi vaikka ei oo syöny mittään ja tuntuu semmonen puhistautuminen. Mutta sitten, en voi väittää, etteikö ois tehny mieli välillä pitsaa, Tiina naurahtaa.

Laihduttaminen ei ollut Tiinan tavoite, mutta viikon varrelle jäi myös muutama kilo.

– Painoa on ehkä lähteny neljä-viis kiloa ja senttejä en oo niin mitannu, mutta kyllä sen vaatteista huomaa, että housuihin tarvii laittaa vyön.

– Tietenki varmaan se pari kiloa tullee takas aika äkkiä, mutta kyllä mää oon ainaki aiemmilla paastoilla saanu pietettyä muutaman kilon aina pois, että ois se ainaki tarkotus, Tiina summaa viikon saldoa.

Paaston jälkeisen hyvän ja kevyen olon voi kumota yhtä nopeasti kuin sen on saavuttanutkin. Ellei maltti riitä kevyeen syömiseen paaston jälkeen, voi olo käydä melkoisen tukalaksi.

– Riippuu hyvin paljon siitä, miten se alotetaan se syöminen. Jos heti mennään pitsalle paaston jälkeen, niin se on kyllä kaikista vihoviimeisin keino saada elimistö ihan täysin sekaisin, varoittaa ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen.

– Siinähän yleensä tapahtuu sillä tavalla, että ne menetetyt kilot tulee aika nopeasti takaisin, jos sitä ruokavaliota ei muuta sitten terveellisempään suuntaan. Et siinä tosiaan voi olla hyvinkin näin, että sitten ne kilot, jotka tulevat takaisin, ovatkin rasvakudosta, eivät lihaskudosta, Orreveteläinen lisää.

Tiinan tarkoitus on hoitaa paaston jälkeinen aika yhtä hyvin kuin paastoa edeltäväkin aika. Ensimmäisenä paaston jälkeisenä päivänä ruokavalioon kuuluu appelsiinimehua. Sen jälkeen ruokavalio jatkuu keitoilla, salaateilla ja hedelmillä.

Hyötyä vai haittaa?

Mikä sitten onkaan paaston lopullinen saldo? Onko paastosta enemmän hyötyä vai haittaa?

– Kyllä siitä on enemmän haittaa, sanoo Eija Orreveteläinen.

– Paasto on aina vähän semmonen kuuriluonteinen, jolloinka pääsee ehkä viikon ajan semmoseen hurmostilaan, mutta sitten jos palaa niihin entisiin tapoihin, niin mitä hyötyä siitä sitten on?

Paasto ei myöskään missään nimessä sovi kaikille. Perusterve, normaalipainoinen aikuinen, voi halutessaan kokeilla viikon paastoa, mutta on myös erityisryhmiä, joille paasto ei sovi.

Paasto ei sovi:

- raskaana oleville

- imettäville

- aineenvaihduntasairauksista kärsivät (esim. kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta)

- sappikivitauti

- iäkkäät ihmiset

- lapset ja kasvuikäiset nuoret

- tyypin 1 ja 2 diabeetikot

– On todettu, että tämmönen paastotila voi johtaa myös syömishäiriöön. Varsinkin, jos on taipuvaisuutta syömishäiriöön, niin ei missään nimessä kannata lähteä paastomaan, Orreveteläinen muistuttaa.

Tiina Heikkilälle paasto on tehnyt hyvää nyt ja aiemmillakin paastokerroilla. Jatkuvat mahakivut ovat hävinneet paastojen myötä ja paaston jälkeinen hyvä olo on jatkunut pitkään. Ravitsemusterapeutin faktoista huolimatta, Tiina ei aio jättää paastoamista.

– Kyllä mää oon aatellu, että kerran vuoteen ois semmonen hyvä rytmi paastota.

> Tiina Heikkilän paastopäiväkirja

Asiantuntija: EIJA ORREVETELÄINEN, ravitsemusterapeutti, Ravitsemusaakkoset Oy


Toimittaja: MIRA PELO-KEMPPAINEN

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 23.11.2015