Hyppää pääsisältöön

Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja Danielin häät

Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja kuntosaliyrittäjä Daniel Westling saivat toisensa Tukholman Suurkirkossa 19. kesäkuuta 2010.

Morsian oli pukeutunut kuninkaallisten perinteiden vastaisesti käsivarret paljastavaan morsiuspukuun. Muutoin tyyliltään klassisen puvun oli suunnitellut ruotsalainen Pär Engsheden.

Perinteitä oli kuitenkin sitäkin enemmän hunnussa, sillä samaista 180 vuotta vanhaa huntua olivat omissa häissään kantaneet myös mm. prinsessan äiti kuningatar Silvia, Kaarle Kustaan sisaret Birgitta ja Desirée sekä prinsessa Josefina. Victorian hääkampausta koristi kameediadeemi, joka sekin oli tuttu jo Silvian ja Kaarle Kustaan häistä.

Häävälähdyksessämme kirkkoon kävelevät prinsessa Madeleine sinisessä juhlapuvussaan ja kuningatar Silvia vaaleanpunaisissaan. Tuleva sulhanen Daniel Westling saapuu kirkkoon yhdessä morsiamen veljen prinssi Carl-Philipin kanssa. Kruununprinsessa saapuu Suurkirkon eteen autokyydillä, ja kirkon portailla oiotaan morsiamen viisimetrinen laahus.

Vihkiseremonian jälkeen tuore aviopari suutelee yllättäen jo kirkon portailla. Suudelma nostattaa ruotsalaiskommentaattoreiden huulillekin spontaanit kiljahdukset. Yleensä kuninkaallisten parien hääsuudelma nähdään vasta kuninkaanlinnan parvekkeella.

Kirkosta kruununprinsessa Victoria ja Länsi-Göötanmaan herttuan arvonimen saanut Daniel matkaavat hevosvaunuilla halki juhlivan Tukholman. Katujen varsille oli kerääntynyt arviolta puoli miljoonaa ihmistä. Tuore pari palkitsikin väen iloisilla vilkutuksilla. Kuninkaanlinnan parvekkeella oli luvassa vielä jo ennalta odotettu suudelma.

Victoria ja Daniel tulevat olemaan sitten keskiajan ensimmäinen Ruotsin hallitsijapari, joiden yhteinen äidinkieli on ruotsi. Viimeksi näin oli vuonna 1585. Ruotsia nyt hallitseva Bernadotte-suku on ranskalaista alkuperää. Victorian äidin, kuningatar Silvian, juuret ovat saksalais-brasilialaiset, kuningas Kaarle Kustaan äidillä on saksalainen ja isoäidillä brittitausta.

Ruotsin hallitsija on myös harvoin valinnut tai saanut valita aviopuolisonsa rahvaan parista. Ennen Victoriaa ja hänen isäänsä Kaarle Kustaata on Ruotsin hallitsija nainut puolisonsa tavallisen kansan joukosta vuonna 1567. Eerik XIV avioitui tuolloin Kaarina Maununtyttären kanssa. Kruununprinsessa Victoria kiittikin ruotsalaisia siitä, että sai prinssinsä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jänkäjääkäreiden paluu Äyräpäähän ja Ihantalaan

    Sotaveteraanit vanhoilla taistelupaikoilla vuonna 1994.

    Jatkosodan 12. jalkaväkirykmentin sotaveteraanit, “Jänkäjääkärit”, matkasivat vuonna 1994 vanhoille taistelupaikoille. Seuramatkamainen reissu herätti osallistuneissa veteraaneissa tunteikkaita muistoja aina vihollisten armahtamisesta omien sotilaskarkureiden teloittamiseen. Matkanjohtajana toimi sotahistorioitsija Ilmari Hakala.

  • Säveltäjä Helvi Leiviskä näki musiikin ja kumosi ennakkoluulot tuotannollaan

    Tarina musiikillisesta ja teosofisesta janosta

    Helvi Leiviskä (1902–1982) oli suomalainen säveltäjä ja ennen kaikkea sinfonikko. Sukupuolensa vuoksi hän kohtasi ennakkoluuloja, mutta hänen taitojaan ei koskaan vähätelty, ja kriitikot ylistivät jo nuoren Leiviskän sävellyksiä. Teosofinen itsekehitys oli erottamaton osa musiikillista matkaa, jonka vaiheita taiteilija muistelee sekä pianon että tunturipurojen äärellä vuonna 1979 valmistuneessa dokumentissa.

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.