Hyppää pääsisältöön

Hakaristejä voimistellen

Näyttäviä hakaristimuodostelmia nähtiin juhlanäytöksessä vuonna 1934, kun Suomen Voimisteluliitto vietti ”yleistä voimistelu- ja urheilujuhlaa” Helsingissä. Tilaisuutta juhlisti myös tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud.

Hakaristi ei sisältänyt kuitenkaan vielä tuohon aikaan samaa painolastia kuin tänä päivänä. Hakaristi on ikivanha onnen symboli, jota mm. Suomen ilmavoimat käytti tunnuksenaan.

Vasta natsien hirmutöiden jälkeen hakarististä tuli niin vankasti natsi-Saksan tunnusmerkki, että monissa maissa se kiellettiin kokonaan.

Helsingin voimistelujuhlassa esiintyi satoja nais- ja miesvoimistelijoita, jotka ”esivoimistelijoiden” johdattelemina muodostivat juhlakentällä näyttäviä kuvioita.

Samaan tapaan voimistelutaitoja esiteltiin vuonna 1951 Porvoossa, kun Suomen ruotsinkieliset voimistelijat pitivät omia juhliaan.

Suomenruotsalaisten voimistelujuhlia on järjestetty joka neljäs vuosi ruotsinkielisillä paikkakunnilla vuodesta 1897 lähtien. Porvoon juhlassa vuonna 1951 oli mukana vieraita myös muista Pohjoismaista.

P.S. Vuoden 1951 voimistelujuhlasta kertova ohjelma on ruotsinkielinen.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto