Hyppää pääsisältöön

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille.

SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

Vielä Perussuomalaisten perustamissanojen jälkeenkin SMP:n pitkäaikainen nokkamies Veikko Vennamo haikaili vanhan puolueensa perään ja uskoi SMP:llä ja sen taloudella olevan mahdollisuudet uuteen nousuun.

Timo Soini oli liittynyt Suomen Maaseudun Puolueen riveihin jo lukiolaisena karismaattisen puheenjohtajan Veikko Vennamon innoittamana. Oppi-isältään Vennamolta Soini onkin omaksunut kansanomaistamisen ja kiteyttämisen taidon. "Soinismit" soivat perussuomalaisten riveissä kuin Vennamon värikkäät iskulauseet rötösherroista ja unohdetun kansan protestista.

Kun Perussuomalaiset perustettiin, oli puolueella yksi kansanedustaja, SMP:n listalta valittu Raimo Vistbacka. Hänestä tuli myös puolueen ensimmäinen puheenjohtaja vuoteen 1997 asti, jolloin johtoon astui Soini.

Lue lisää:

Veikko Vennamo puhuu eduskunnassa.

Veikko Vennamo unohdetun kansan asialla

”Rötösherrat, unohdettu kansa, seteliselkärankaiset” ja monet muut värikkäät ilmaisut sinkoilivat Veikko Vennamon puheiden höysteinä erityisesti 1970-luvulla, kun Vennamo kävi uupumatonta taistelua Urho Kekkosta ja ”vanhojen puolueiden rappiota” vastaan.

Lue lisää:

Raimo Vistbacka kertoo SMP:n hallituserosta 1990

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Ritva Elomaa kuntavaali-iltana ravintola Zetorissa

Perussuomalaisten vaalivoitto 2008

Perussuomalaiset olivat syksyn 2008 kuntavaalien suurin voittaja. Erityisen vahvasti puolue menestyi Uudellamaalla.

Lue lisää:

Soinin savotta – perussuomalaisten viimeinen vaaliviikko keväällä 2011

"Kyllä menee tofu kurkkuun ja soijapihvi jää syömättä", myhäili Timo Soini, kun hänen luotsaamansa perussuomalaiset ylsivät historialliseen vaalivoittoon huhtikuussa 2011.

Lue lisää:

Perussuomalaiset voitosta huolimatta oppositioon

Perussuomalaisten hallitustie osoittautui vaalivoitosta huolimatta kivikkoiseksi. Puolueen tiukka EU-kanta jytkäytti hallitusovet kiinni, kun kokoomus ja demarit pääsivät sopimukseen Portugalin tukemisesta.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto