Hyppää pääsisältöön

Veikko Vennamo unohdetun kansan asialla

”Rötösherrat, unohdettu kansa, seteliselkärankaiset” ja monet muut värikkäät ilmaisut sinkoilivat Veikko Vennamon puheiden höysteinä erityisesti 1970-luvulla, kun Vennamo kävi uupumatonta taistelua Urho Kekkosta ja ”vanhojen puolueiden rappiota” vastaan. Veikko Emil Aleksander Vennamo oli sodan jälkeisen politiikan ehdoton väriläiskä.

Huhujen mukaan poliittisia iskulauseita sorvailtiin Vennamoiden Munkkiniemen kodissa ja erityisen taitava näiden iskulauseiden sorvaamisessa oli Sirkka Vennamo, Veikon puoliso.

Vennamoiden johtaman SMP:n nimikin vääntyi kilpailijoiden leirissä muotoon ”Sirkka, Minä ja Pekka”.

Veikko Vennamo hallitsi poliittisen retoriikan ja kansaan vetoavan puheenparren erinomaisen taitavasti, vaikka hän itse oli vauraan pankinjohtajaperheen vesa.

Vennamo vaikutti sodan jälkeisessä politiikassa 40 vuotta. Ura alkoi maalaisliiton kansanedustajana ja ministerinä, mutta pian sukset menivät ristiin Urho Kekkosen ja muiden maalaisliiton johtomiesten kanssa.

Riitojen ja valtataistelun seurauksena Vennamo perusti vuonna 1959 oman puolueen, Suomen Pientalonpoikien Puolueen, joka sittemmin vaihtoi nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksi.

Vuoden 1970 vaaleissa SMP nousi vastoin kaikkia ”roknooseja” vaalivoittoon ja sai 18 kansanedustajaa. Jo parin vuoden päästä puolue kuitenkin hajoisi sisäisiin riitoihin ja Kekkosen jatkokautta koskeneisiin kiistoihin.

1990-luvun puolivälissä SMP ja sen lehtiyhtiö ajautuivat vararikkoon. SMP:n raunioille perustettiin uusi puolue, Perussuomalaiset, jota johti Timo Soini kesään 2017 asti. Perussuomalainen puolue hajosi kahtia, kun 20 kansanedustajaa perusti uuden puolueen Sininen tulevaisuus. Hajaannuksen taustalla oli Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja Halla-ahon kannattajien nousu näkyvään asemaan. Sinistä vaihtoehtoa johtaa puolestaan Sampo Terho, joka hävisi perussuomalaisten puheenjohtajauuden Jussi Halla-aholle.

Vennamo teki sodan jälkeen merkittävän työn siirtokarjalaisten asuttamisessa. Keväällä 2010 Vennamon kunniaksi paljastettiin muistomerkki Lapinalahdella, Asutusmuseon läheisyydessä.

Oheisessa ohjelmassa toimittaja Risto Astikainen piirtää persoonallisella tavalla Veikko Vennamon henkilökuvan. Samalla hän kertoo Vennamoa esimerkkinä käyttäen dokumenttielokuvien tekemisestä.

Toinen ohjelma on tehty vuonna 1995, jolloin SMP ja lehtiyhtiö ajautuivat vararikkoon.

Teksti: Reijo Perälä

Tietolaatikko

Veikko Emil Aleksander Vennamo (Fennander) s. 11.06.1913 Jaakkimassa, kuoli 12.06.1997 Helsingissä
Lakitieteen lisensiaatti, tullineuvos, SMP:n kunniapuheenjohtaja
Maatalousministeriön asutusasiain osaston osastopäällikkö ja ylijohtaja 1944-59. Johti 400 000 siirtokarjalaisen asuttamista.
Maalaisliiton kansanedustaja 1945-59, Suomen Pientalonpoikien Puolueen 1959-62 ja Suomen Maaseudun Puolueen 1966-87.
Toinen valtiovarainministeri 1954-56
SMP:n presidenttiehdokas 1968, 1978 ja 1982
Urho Kekkosen arvostelija ja vastustaja

HUOMIO: Nettiversiota varten Kansankunnan lisämuisti -ohjelmasta on leikattu pois sellaista kuvamateriaalia, johon Ylellä ei ole nettioikeuksia


Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto