Hyppää pääsisältöön

Vihavaalien jälkeen

Viha näkyi vaalikentillä. Näiden vaalien yhteydessä ei kuitenkaan ole nähty voimakkaita syytöksiä vihapuheesta. Eilen eduskuntaan nousseen perussuomalaisten Jussi Halla-ahon aiemmin saama tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja yleinen maahanmuuttokritiikille myönteinen ilmapiiri ovat hillinneet halua puuttua aiheeseen.

Moni valituksi tullut kansanedustaja lupasi uusia tuulia maahanmuuttoon. Paitsi maahanmuuttokysymyksiä, myös viharikoksia on kaikessa hiljaisuudessa puitu jo päättyneellä vaalikaudella. Rasismiin liittyvien rikosten osalta, joihin kuuluu mm. kiihottaminen kansanryhmään vastaan (RL 11:10), hyväksyttiin eduskunnassa tänä keväänä muutoksia Euroopan neuvoston asiaan liittyvän yleissopimuksen ja EU:n rasismipuitepäätöksen täytäntöönpanemiseksi (HE 317/2010 vp ja LaVM 39/2010 vp). Rasistisista rikoksista on siis jo edellisen hallituksen jäljiltä luvassa aiempaa ankarampia rangaistuksia.

Kunnianloukkauksia koskevassa lainsäädännössä paineet ovat vastakkaiset. Päättyvällä hallituskaudella on tullut parin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun kautta esille, että kunnianloukkausrikoksista (rikoslaki 24:9-10) vankeusrangaistuksen antaminen tulisi olla poikkeuksellista. Asiaa koskevat lait ovatkin tulossa uudelleen arvioitavaksi eilen valitussa uudessa eduskunnassa. Seuraava hallitus päättää, mitä lainmuutoksia tullaan tekemään.

Viharikoksista on Suomessa jouduttu myös vankilaan. Tamperelainen Seppo Lehto istuu parhaillaan kahden vuoden ja viiden kuukauden vankilatuomiota. Lehto levitti internetissä muun muassa poliitikkoja herjaavaa aineistoa. Tuomio tuli törkeistä kunnianloukkauksista, uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Joutuuko Lehdon rikoksista tulevaisuudessa vankilaan, sen päättävät uudet edustajamme.

Näissä asioissa toivoisi Suomen seuraavan jatkossakin kansainvälisiä trendejä. Kunnianloukkauksien kohdalla vankilatuomio on liian ankara, sananvapautta uhkaava pelote. Sen sijaan uskonrauhaa rikkomalla ja populistisella kiihotuksella kansanryhmiä vastaan ei saada aikaan mitään rakentavaa. Vallasta luopuva hallitus on maahanmuuttoministerin johdolla perannut tarkalla kammalla maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Usealla perussuomalaisten vaalivoiton myötä eduskuntaan nousseella kansanedustajalla on ollut tärkeä osansa ongelmien esiinnostamisessa. Kovasanaisimmat maahanmuuton vastustajat eivät menneet läpi. Vihapuhe ei kuulu suomalaiseen parlamenttiin.

Tero Koskinen
  • Kertomus erillissodasta pelkkä myytti

    Suomi ja Saksa lähtivät jatkosodassa yhteiseen hyökkäykseen

    Syyskuun viimeisellä viikolla julkistettavan saksalaiskirjan suomennos kumoaa lopullisesti myytin, jonka mukaan Suomi ja natsi-Saksa kävivät erillissotaa toisessa maailmansodassa. Kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjan mukaan Suomi ja Saksa sotivat yhteistuumin jatkosodassa vuosina 1941­-1944.

  • Huumepoliisien vastapallo

    Aarnio ja toimittaja viestittelivät 400 kertaa

    28. joulukuuta 2016 kihlakunnansyyttäjä Matias Londen laittoi pisteen Putin-vuodon tutkinnalle. Seuraavana päivänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista,

  • Aarnion tietovuodot hovioikeuden käsittelyssä

    400 yhteydenottoa toimittajan kanssa

    Helsingin hovioikeudessa käsitellään tällä viikolla tapaus Aarnion sivuhaaroja, joissa Aarnion epäillään vuotaneen salassa pidettäviä tietoja muun muassa eräälle asianajajalle ja joillekin toimittajille.