Hyppää pääsisältöön

Kike kuntoilun ja kansan asialla

Monen julkisuuden henkilön tavoin myös kehonrakentajana tunnetuksi tullut Kike Elomaa päätyi aktiiviuransa jälkeen ensin laulajaksi ja sitten poliitikoksi.

Tietolaatikko

Ritva Tuulikki "Kike" Elomaa (o.s. Sainio) syntyi 1955 Lokalahdella.
Titteleitä: Miss Olympia 1981, kehonrakennuksen Euroopan mestaruus 1981, epävirallinen Suomen mestaruus 1981, World Games -voitto 1981, Miss Olympia -kisan 3. sija 1982, ammattilaisten MM-kisojen 3. sija 1983, Miss Olympia -kisojen 5. sija 1983. Vuonna 2001 hän pääsi kehonrakennuksen Hall of Fameen.
Kehonrakennusuransa jälkeen Elomaa on toiminut laulajana ja poliitikkona. Koulutukseltaan hän on röntgenhoitaja.

Elomaa vieraili Nybergin ohjelmassa vastikään kirjoittamansa kunto-oppaan tiimoilta keväällä 2006. Kuntoilun ja ruokavalion lisäksi Elomaata pohdituttivat yhteiskunnalliset asiat.

"Luonnollisen jatkumon" seurauksena Elomaa oli päätynyt ensin laulajaksi ja sitten mukaan politiikkaan. Jälkimmäinen oli hänelle kuitenkin tuttua jo lapsuudenkodista: hän isänsä oli aikoinaan SMP:n kansanedustaja.

Elomaan edustama puolue oli haastatteluhetkellä vielä avoin. Ehdokkuus keskustapuolueessa oli kaatunut sekaannukseen. Sittemmin Elomaa päätyi perussuomalaisten listoille.

Viisi vuotta kestänyttä kehonrakennusuraansa hän muistelee lämmöllä, vaikka ei siitä kuulemma juuri mitään muistakaan. Rankka treeni vaati veronsa muusta elämästä, mutta "en mä sitä kadu, kehonrakennusta saan kiittää tämän päivän työstäkin."

Lakipisteen saavutettuaan Elomaa päätti olla jatkamatta alalla hormonien turvin ja lopetti uransa "kuin seinään" vuonna 1985. "Minun luonteellani ei mennä kilpailuihin, joissa tullaan vaikka 14:nneksi. Mä olin maksimissani mitä tavallisella reenillä pääsee."

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto