Hyppää pääsisältöön

Alussa mieli loi jumalan?

Mistä usko syntyy? Onko jumala vain ihmismielen luomus? Tutkittu juttu -ohjelmassa tarkastellaan uskon arvoitusta kognitiotieteen ja psykologian kautta sekä uskovan näkökulmasta.

World Values 2000 -tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo jollain tavoin jumalan olemassaoloon. Joka toinen uskoo yhteen tiettyyn jumalaan ja mieltää jumalan persoonaksi.

Kulttuuri johon ihminen syntyy ja jossa hän kasvaa määrittää usein hänen uskonsa ja jumalkäsityksensä. Ohjelmassa haastateltu Leena Kojonen on uskonut jumalaan jo lapsesta saakka ja kristinuskolla on hänen elämässään suuri merkitys. Hän kuitenkin toteaa, että uskoisi todennäköisesti toisenlaiseen jumalaan jos hän olisi syntynyt ei-kristittyyn maahan.

Jumalauskoa voidaan tutkia kognitiivisesta näkökulmasta, osana ihmismielen rakenteita. Toisaalta osa tutkijoista on sitä mieltä, että uskonnossa on kyse jostain yliluonnollisesta, eikä sitä voida tutkia hyväksymättä ensin yliluonnollisen olemassaoloa. Selvää on ainakin se, ettei tiede voi vastata kysymykseen onko jumalaa vai ei.

Uskonnon merkityksestä ihmisen evoluutiossa ollaan montaa mieltä. Joidenkin tutkijoiden mukaan uskonto on auttanut ihmislajia selviytymään, toiset pitävät sitä merkityksettömänä, jopa haitallisena evoluution sivutuotteena. Kristinuskovaiselle Leena Kajaselle usko on tuonut elämään merkityksellisyyden tuntua ja yhteisöllisyyttä.

"500-luvun profeetta, 1000-luvun munkki ja 2000-luvun espoolainen ymmärtävät varmaan jumalansa eri tavoin" muistuttaa tutkija Marjaana Lindeman. Kaikissa jumalakäsityksissä näyttää silti olevan kulttuurista ja ajasta riippumattomia yhteisiä piirteitä kuten ajatus jumalan tahdosta, kaikkitietävyydestä ja suunnitelmallisuudesta.

Jumala kuvataan usein ihmisen kaltaiseksi. Ihmisen on helpompi luoda yhteys persoonalliseen jumalaan kuin luonnonvoimaan tai mekaaniseen prosessiin. Jumalan mieli ajatellaan ihmismielen kaltaisena, mutta täydellisempänä ja parempana. Tutkija Heikki Sarmaojan mielestä ihmisen on mahdotonta kuvitella yliluonnollista olentoa, jonka mieli ei toimisi samoin kuin oma mielemme.

Uskonnollisissa rituaaleissa ihmiset jakavat ja vahvistavat yhteistä uskooan. Rituaalit toimivat myös ihmismielen linkkinä täydelliseen mieleen eli jumalaan.

Ihmisen on mahdotonta kuvitella yliluonnollista olentoa, jonka mieli ei toimisi samoin kuin oma mielemme.

Tietolaatikko

Otteet ovat Tutkittu juttu -ohjelman jaksosta "Alussa mieli loi jumalan" vuodelta 2006. Ohjaaja ja toimittaja Markku Lehtola.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto