Hyppää pääsisältöön

Alussa mieli loi jumalan?

Mistä usko syntyy? Onko jumala vain ihmismielen luomus? Tutkittu juttu -ohjelmassa tarkastellaan uskon arvoitusta kognitiotieteen ja psykologian kautta sekä uskovan näkökulmasta.

World Values 2000 -tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo jollain tavoin jumalan olemassaoloon. Joka toinen uskoo yhteen tiettyyn jumalaan ja mieltää jumalan persoonaksi.

Kulttuuri johon ihminen syntyy ja jossa hän kasvaa määrittää usein hänen uskonsa ja jumalkäsityksensä. Ohjelmassa haastateltu Leena Kojonen on uskonut jumalaan jo lapsesta saakka ja kristinuskolla on hänen elämässään suuri merkitys. Hän kuitenkin toteaa, että uskoisi todennäköisesti toisenlaiseen jumalaan jos hän olisi syntynyt ei-kristittyyn maahan.

Jumalauskoa voidaan tutkia kognitiivisesta näkökulmasta, osana ihmismielen rakenteita. Toisaalta osa tutkijoista on sitä mieltä, että uskonnossa on kyse jostain yliluonnollisesta, eikä sitä voida tutkia hyväksymättä ensin yliluonnollisen olemassaoloa. Selvää on ainakin se, ettei tiede voi vastata kysymykseen onko jumalaa vai ei.

Uskonnon merkityksestä ihmisen evoluutiossa ollaan montaa mieltä. Joidenkin tutkijoiden mukaan uskonto on auttanut ihmislajia selviytymään, toiset pitävät sitä merkityksettömänä, jopa haitallisena evoluution sivutuotteena. Kristinuskovaiselle Leena Kajaselle usko on tuonut elämään merkityksellisyyden tuntua ja yhteisöllisyyttä.

"500-luvun profeetta, 1000-luvun munkki ja 2000-luvun espoolainen ymmärtävät varmaan jumalansa eri tavoin" muistuttaa tutkija Marjaana Lindeman. Kaikissa jumalakäsityksissä näyttää silti olevan kulttuurista ja ajasta riippumattomia yhteisiä piirteitä kuten ajatus jumalan tahdosta, kaikkitietävyydestä ja suunnitelmallisuudesta.

Jumala kuvataan usein ihmisen kaltaiseksi. Ihmisen on helpompi luoda yhteys persoonalliseen jumalaan kuin luonnonvoimaan tai mekaaniseen prosessiin. Jumalan mieli ajatellaan ihmismielen kaltaisena, mutta täydellisempänä ja parempana. Tutkija Heikki Sarmaojan mielestä ihmisen on mahdotonta kuvitella yliluonnollista olentoa, jonka mieli ei toimisi samoin kuin oma mielemme.

Uskonnollisissa rituaaleissa ihmiset jakavat ja vahvistavat yhteistä uskooan. Rituaalit toimivat myös ihmismielen linkkinä täydelliseen mieleen eli jumalaan.

Ihmisen on mahdotonta kuvitella yliluonnollista olentoa, jonka mieli ei toimisi samoin kuin oma mielemme.

Tietolaatikko

Otteet ovat Tutkittu juttu -ohjelman jaksosta "Alussa mieli loi jumalan" vuodelta 2006. Ohjaaja ja toimittaja Markku Lehtola.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto