Hyppää pääsisältöön

Fredrik Kaarle oli vain tovin Suomen kuninkaana 1918

Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen tulevaksi kuninkaaksi valtiopäivillä 9.10.1918. Kruunajaisia ei koskaan ehditty viettää, sillä pari kuukautta tuumittuaan "Väinö I" kieltäytyi kohteliaasti kunniasta.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen oikeisto kaipasi maahan lujaa valtiovaltaa, ja monien mielestä tavoite toteutuisi parhaiten perustuslaillisen monarkian avulla.

Kuningasvallan kannalla olivat vanhasuomalaiset (mm. J. K. Paasikivi), enemmistö ruotsalaisista ja osa nuorsuomalaisista (kuten P. E. Svinhufvud).

Tasavaltalaiset ja sosialidemokraatit onnistuivat aluksi torjumaan lakiesityksen Suomen monarkistisesta hallitusmuodosta. Kuningasmieliset turvautuivat kuitenkin Ruotsin vallan aikaiseen hallitusmuotoon, ja kuninkaanvaali järjestettiin lokakuussa vastapuolen boikotista huolimatta.

Vahvimpana kuningasehdokkaana oli ollut Saksan keisarin poika Oskar. Saksalta toivottiin selustatukea Venäjän bolshevismia vastaan.

Saksan ulkopolitiikassa oli tuuli kuitenkin kääntynyt. Ulkoministeriö halusi hyvät suhteet Venäjään, eikä pitänyt ajatuksesta, että saksalaisia prinssejä nostettaisiin Venäjän entisten reunavaltioiden johtoon.

Suomalaiset saivat tyytyä Hessenin maakreivi Friedrich Karliin, joka oli keisarin lanko. "Ville meitä kaupoissa jutkautti, hän raihnaisen prinssin meille sutkautti", Tatu Pekkarinen irvaili kuningashanketta kupletissaan Muistoja Suomesta.

Friedrich Karl nimitettiin tehtäväänsä suomalaistetulla hallitsijanimellä Fredrik Kaarle. Pakinoitsija Olli keksi nimittää tulevaa kruunupäätä "Väinö I:ksi", mutta tämä hilpeän kansallisromanttinen nimi ei koskaan ollut virallisessa käytössä.

Marraskuun alussa saksalaissuuntaus kärsi vararikon, kun Saksa teki aselevon liittoutuneiden kanssa. Friedrich Karl oli alun perinkin suostunut valintaansa vain ehdollisesti, koska pelkäsi sen vaikeuttavan Suomen itsenäisyyden kansainvälistä tunnustamista. Joulukuun puolivälissä hän ilmoitti kirjeitse luopuvansa kruunusta.

Kesällä 1919 Suomelle vahvistettiin tasavaltalainen hallitusmuoto. Oikeiston toive vahvasta hallitsijavallasta toteutui siinä presidentin laajojen valtaoikeuksien muodossa.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto