Hyppää pääsisältöön

Fredrik Kaarle oli vain tovin Suomen kuninkaana 1918

Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen tulevaksi kuninkaaksi valtiopäivillä 9.10.1918. Kruunajaisia ei koskaan ehditty viettää, sillä pari kuukautta tuumittuaan "Väinö I" kieltäytyi kohteliaasti kunniasta.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen oikeisto kaipasi maahan lujaa valtiovaltaa, ja monien mielestä tavoite toteutuisi parhaiten perustuslaillisen monarkian avulla.

Kuningasvallan kannalla olivat vanhasuomalaiset (mm. J. K. Paasikivi), enemmistö ruotsalaisista ja osa nuorsuomalaisista (kuten P. E. Svinhufvud).

Tasavaltalaiset ja sosialidemokraatit onnistuivat aluksi torjumaan lakiesityksen Suomen monarkistisesta hallitusmuodosta. Kuningasmieliset turvautuivat kuitenkin Ruotsin vallan aikaiseen hallitusmuotoon, ja kuninkaanvaali järjestettiin lokakuussa vastapuolen boikotista huolimatta.

Vahvimpana kuningasehdokkaana oli ollut Saksan keisarin poika Oskar. Saksalta toivottiin selustatukea Venäjän bolshevismia vastaan.

Saksan ulkopolitiikassa oli tuuli kuitenkin kääntynyt. Ulkoministeriö halusi hyvät suhteet Venäjään, eikä pitänyt ajatuksesta, että saksalaisia prinssejä nostettaisiin Venäjän entisten reunavaltioiden johtoon.

Suomalaiset saivat tyytyä Hessenin maakreivi Friedrich Karliin, joka oli keisarin lanko. "Ville meitä kaupoissa jutkautti, hän raihnaisen prinssin meille sutkautti", Tatu Pekkarinen irvaili kuningashanketta kupletissaan Muistoja Suomesta.

Friedrich Karl nimitettiin tehtäväänsä suomalaistetulla hallitsijanimellä Fredrik Kaarle. Pakinoitsija Olli keksi nimittää tulevaa kruunupäätä "Väinö I:ksi", mutta tämä hilpeän kansallisromanttinen nimi ei koskaan ollut virallisessa käytössä.

Marraskuun alussa saksalaissuuntaus kärsi vararikon, kun Saksa teki aselevon liittoutuneiden kanssa. Friedrich Karl oli alun perinkin suostunut valintaansa vain ehdollisesti, koska pelkäsi sen vaikeuttavan Suomen itsenäisyyden kansainvälistä tunnustamista. Joulukuun puolivälissä hän ilmoitti kirjeitse luopuvansa kruunusta.

Kesällä 1919 Suomelle vahvistettiin tasavaltalainen hallitusmuoto. Oikeiston toive vahvasta hallitsijavallasta toteutui siinä presidentin laajojen valtaoikeuksien muodossa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto