Hyppää pääsisältöön

Fredrik Kaarle oli vain tovin Suomen kuninkaana 1918

Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen tulevaksi kuninkaaksi valtiopäivillä 9.10.1918. Kruunajaisia ei koskaan ehditty viettää, sillä pari kuukautta tuumittuaan "Väinö I" kieltäytyi kohteliaasti kunniasta.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen oikeisto kaipasi maahan lujaa valtiovaltaa, ja monien mielestä tavoite toteutuisi parhaiten perustuslaillisen monarkian avulla.

Kuningasvallan kannalla olivat vanhasuomalaiset (mm. J. K. Paasikivi), enemmistö ruotsalaisista ja osa nuorsuomalaisista (kuten P. E. Svinhufvud).

Tasavaltalaiset ja sosialidemokraatit onnistuivat aluksi torjumaan lakiesityksen Suomen monarkistisesta hallitusmuodosta. Kuningasmieliset turvautuivat kuitenkin Ruotsin vallan aikaiseen hallitusmuotoon, ja kuninkaanvaali järjestettiin lokakuussa vastapuolen boikotista huolimatta.

Vahvimpana kuningasehdokkaana oli ollut Saksan keisarin poika Oskar. Saksalta toivottiin selustatukea Venäjän bolshevismia vastaan.

Saksan ulkopolitiikassa oli tuuli kuitenkin kääntynyt. Ulkoministeriö halusi hyvät suhteet Venäjään, eikä pitänyt ajatuksesta, että saksalaisia prinssejä nostettaisiin Venäjän entisten reunavaltioiden johtoon.

Suomalaiset saivat tyytyä Hessenin maakreivi Friedrich Karliin, joka oli keisarin lanko. "Ville meitä kaupoissa jutkautti, hän raihnaisen prinssin meille sutkautti", Tatu Pekkarinen irvaili kuningashanketta kupletissaan Muistoja Suomesta.

Friedrich Karl nimitettiin tehtäväänsä suomalaistetulla hallitsijanimellä Fredrik Kaarle. Pakinoitsija Olli keksi nimittää tulevaa kruunupäätä "Väinö I:ksi", mutta tämä hilpeän kansallisromanttinen nimi ei koskaan ollut virallisessa käytössä.

Marraskuun alussa saksalaissuuntaus kärsi vararikon, kun Saksa teki aselevon liittoutuneiden kanssa. Friedrich Karl oli alun perinkin suostunut valintaansa vain ehdollisesti, koska pelkäsi sen vaikeuttavan Suomen itsenäisyyden kansainvälistä tunnustamista. Joulukuun puolivälissä hän ilmoitti kirjeitse luopuvansa kruunusta.

Kesällä 1919 Suomelle vahvistettiin tasavaltalainen hallitusmuoto. Oikeiston toive vahvasta hallitsijavallasta toteutui siinä presidentin laajojen valtaoikeuksien muodossa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto